Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän

sunnuntai 18. marraskuuta 2018
Kaupallisessa yhteistyössä Carr'sin kanssa

Liki syntisen ihanasti valuva kuuma juusto, hedelmiä ja rapeita keksejä. Syksyn upein juustotarjotin on tässä.  

Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän

Uunissa paistettu camembert on yksi upeimmista – ja helpoimmista – tavoista saada aikaan wow-efekti. Olen tutkinut asiaa empiirisesti ja tulos on selvä: Paistetun juuston kannen avaaminen ja kuumaa juustoon dippaaminen aiheuttaa joka kerta onnenääniä. Ehkä osa onnenäänistä aiheutuu myös siitä tunnelmasta, kun ystävät tai perhe on koossa saman pöydän ääressä ja kurkottaa lähemmäs toisiaan, keskellä kattausta olevan kekseillä ja hedelmillä viimeistellyn juustolautasen äärelle.

Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän
Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän

Koska vastakohdat täydentävät toisiaan, on rapeiden asioiden kastaminen juustoon suositeltavinta. Rapeat omppulohkot, viinirypäleet tai keksit suorastaan hullaantuvat kuumasta juustosta. Mutta kyllä pehmeämmätkin hedelmät kuten persimonit tai klementiinit juustokylvystä nauttivat. 

Kekseillä saa kahmaistua juustoa eniten kyytiin, ja suosikkiyhdistelmäni onkin Carr's original, voileipäkeksien kunkku, jonka päällä on paljon keksinkyljellä kahmaistua, kuumaa camembert-juustoa ja viipale persimonia tai kotimaista omenaa. Myös viinirypäleitä kannattaa dipata valuvaan juustoon. Samalla tulee ihan vahingossa uitettua helposti myös sormia.

Camembert-juuston kanssa samaan aikaan paahdoin myös viinirypäleitä. Paahdetut viinirypäleet on aivan superihania! Tykkään tarjota kuumat ja hieman jo poksahtaneetkin viinirypäleet paitsi juuston ja keksien myös tuoreiden viinirypäleiden kanssa. Rakastan sitä tekstuurien vaihtelua, joka paahdetuissa ja tuoreissa viinirypäleissä on. Ja miten molemmat voivatkin olla niin herkullisia mutta täysin erilaisia. 

Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän





Ohuet ja rouskuvat Carr's original -keksit ovat ikisuosikkejani. Ne ovat maukkaita siltään tai suolaisella voilla siveltynä. Tykkään siitä, ettei kekseissä ole liikaa suolaa. Se lisää niiden monikäyttöisyyttä ja antaa tilaa täytteiden mauille. Keksit toimivat mainiosti alustana vaikkapa hummus-keolle, muhammara-vuorelle tai antipasti-annokselle. Ja tietysti: juustotarjottimelle keksit kuuluvat ilman muuta. 

Paistettu camembert – hurmaavan juustotarjottimen kuuma sydän

KILPAILU – VOITA HERKKUKORI

Haluaisitko kotiisi ihanan herkkukorin piristämään vuoden pimeintä aikaa? Kommentoi tätä blogipostausta viimeistään 25.11.2018 ja olet mukana arvonnassa. Kerro, mitä sinun juustotarjottimellasi aina on. Tutustu kilpailun sääntöihin TÄÄLLÄ.



Resepti



Paistettu camembert & viinirypäleet kahdella tapaa

2–4 annosta

1 camembert-juustokiekko
rouhaisu mustapippuria
loraus oliiviöljyä
terttu viinirypäleitä

lisäksi
Carr's original -keksejä
tuoreita viinirypäleitä
persimoneja
klementiinejä
kotimaisia omenoita.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Poista juustosta muovikääre. Jos olet ostanut juuston puulaatikossa, voin laittaa sen laatikkoon takaisin paahtamisen ajaksi. Aseta juusto uuninkestävään vuokaan tai esimerkiksi valurautapannuun.

Pese viinirypäleet ja laita ne uuninkestävään vuokaan. Paista juustoa ja viinirypäleitä 15 minuuttia. Valmistele sillä aikaa muut tarjottavat: viipaloi persimonit, kuori klementiinit ja lohko omenat. Asettele keksit ja hedelmät tarjolle. Nosta kuuma juusto keskelle ja tarjoa heti.

Lehtikaalipesto

perjantai 16. marraskuuta 2018
Lehtikaali on vähän haastava raaka-aine, mutta kun siitä tekee pestoa, tykkäävät yhtäkkiä kaalista kaikki.


Lehtikaalipesto on väriltään upea ja maultaan ehkä vielä upeampi. Kun kaalin surruuttelee tahnaksi öljyn, suolan, valkosipulin, siemenien ja juustoraasteen kanssa, ei sellaisesta ruohomaisesta, mielipiteitä jakavasta mausta ole tietoakaan. 

Loppusyksyllä lehtikaali on minusta parhaimmillaan, kun syksyn ensimmäiset pakkaset, myrskytuulet ja sateet ovat vähän antaneet liki palmun kokoisiksi kasvaneille kasveille tuta. Maku on lempeämpi ja rakenne pehmeämpi kuin kesällä. Ja lehtikaalia voi vallan hyvin vielä poimia, kun talvi antaa odottaa itseään. Se meinaa, että tuoretta kotimaista lehtikaalia, sitä lempeämpää laatua, on tarjolla kaupoissakin.

Paitsi pestona, on lehtikaali aivan ihanaa myös salaatin pohjana. Kaalille pitää vaan tehdä pari helppoa temppua, jotta se antautuu rakenteeltaan mukavammaksi. Yksi suosikkisalaattini syksyisin on kvinoaa, punajuurta sekä fetaa sisältävä salaatti, jonka viimeistelee klassinen vinaigrette-kastike. Tämä neljä vuotta sitten julkaistu ohje on erityisesti tänä syksynä innostanut monia – kiitos ihan superisti ihanista palauteviesteistä. 

Yksi ihanimmista lehtikaalimuistoista sijoittuu Porvooseen, jossa söimme viime syksynä Hannan kanssa ihan mieletöntä sienipuuroa karamellisoiduilla lehtikaalisipseillä. Huh, miten ihanaa! Karamellisoidut lehtikaalisipsit aion nyt viimein laittaa kyllä tulille. Ne sopisivat varmasti hyvin myös punajuuririsoton kanssa.



Resepti



Lehtikaalipesto

neljälle

100 g lehtikaalia
1 1/2 dl oliiviöljyä (tai oliiviöljyn ja rypsiöljyn sekoitusta)
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 valkosipulinkynsi
1 dl parmesaania tai pecorinoa raastettuna
2 tl valkoviinietikkaa
vajaa 1 tl suolaa

Revi tai leikkaa lehtikaalista paksut lehtiruodit pois. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi tahnaksi. Tarjoa pastan kanssa tai vaikka leivän päällä levitteenä.

Pienet antipasti-piiraat

maanantai 12. marraskuuta 2018
Kaupallinen yhteistyö: Atlântico

Hetkessä valmistuvat antipasti-piiraat ovat pelastus, kun kotiin ehtii vartti ennen vieraita. 

Pienet antipasti-piiraat

Melkein mikään ei ole niin ihanaa kuin ystävien kanssa vietetty aika. Niitä hurmaavia hetkiä ei ole koskaan liikaa – luulen, etten ole ajatuksen kanssa yksin. Tämän vuoden alussa päätin, että syön jatkossa enemmän yhteisessä pöydässä ystävien, tuon ihanan laajennetun perheen kanssa. Olen sopinut lounastreffejä ja kutsunut kylään sekä itseni muille että muut meille. Ja joka kerta kaikki on aina yhtä innoissaan. Viimeksi eilen sovimme ystäväporukan kanssa matalankynnyksen arki-illan treffit, koska viikonloppuna on kaikilla aina kamalasti kaikkea. 

Yhdessä asiassa olen vähän antanut periksi: tarjottavien ei todellakaan tarvitse olla mitään vaikeaa, uutta tai hienoa. Toisen laittama helppo ruoka tai avaama sipsipussi – ja viinipullo – on aina odotettua ja ihanaa. Nämä pienet antipasti-piiraat ovat melkein yhtä helppoja kuin sipsipussin avaaminen. Ainekset voivat olla kaapissa odottamassa sopivaa hetkeä, ja ne on myös helppo pakata mukaan vaikka mökkireissulle. Puolessa tunnissa rapeapohjaiset antipasteilla täytetyt piiraat ovatkin sitten jo valmiina.

Pienet antipasti-piiraat

Ja jos tarjottavien valmistaminen on helppoa, teen teille viininvalinnankin helpoksi. Antipasti-piiraiden kanssa sopii nimittäin mainiosti portugalilainen, Casa Relvas -perhetilan tuottama, maultaan täyteläinen ja väriltään tummanpuhuva Atlântico. Monen ruoan kanssa erinomaisesti mätsäävässä viinissä on tanniinisuutta, mutta se ei ole läpitunkevaa tai tyrmäävää. 

Viini sopii hyvin buffet-pöydän viiniksi tai ruokajuomaksi pastalle, kanaruoille tai muille kevyille liharuoille. Atlântico myydään kevyessä muovipullossa, joka menee antipasti-piiraiden ainesten kanssa kätevästi samassa kassissa kylään tai viikonloppureissuun. Eikä viini lopu ihan heti kesken: portugalilainen punaposki myydään litraisissa pulloissa. Saatavana on myös kolmen litran hanapakkaus. Hanapakkaus on kuuluu verkkokaupan tilausvalikoimaan, mutta sitä saattaa löytyä myös hyllystä.

Casa Relvas on muuten kiinnostava viinitalo siinäkin mielessä, että heille kestävän kehityksen arvot ovat tärkeitä. Viinitila muiden muassa panostaa työntekijöidensä työolosuhteisiin ja koulutukseen, vaalii pitkiä yhteistyösuhteita muiden paikallisten yritysten kanssa ja kantaa vastuunsa myös ympäristöasioissa esimerkiksi hyödyntämällä tilalla käytetyn veden sataprosenttisesti kasteluvetenä. 

Pienet antipasti-piiraat

Näissä viinin kanssa tarjotuissa antipasti-piiraissa on samaa henkeä kuin aiemmin syksyllä tekemässäni antipasti-galetessa. Sekin sopii mainiosti Atlântico-viinin kanssa samaan suulliseen. Ja sekin on hyvä vaihtoehto, että tekee pienten piiraiden sijaan yhden ison ja muhkean piiraan – taikinalevyjä on helppo nipistellä yhteen tarvittava määrä. Silloin kirsikkatomaattien sijaan voi käyttää galetessakin olevia tomaattiviipaleita. 

Pienet antipasti-piiraat
Pienet antipasti-piiraat


Resepti


Pienet antipasti-piiraat

32 kpl
  • 4 pientä torttutaikinalevyä
  • 2–3 rkl pestoa (vihreä tai punainen)
  • 1–2 raakamakkaraa (esim. chorizo)
  • kirsikkatomaatteja oliiveja
  • artisokansydämiä
  • tuoretta basilikaa
  1. Sulata taikinalevyt huoneenlämmössä.
  2. Kuumenna uuni 200 asteeseen.
  3. Leikkaa taikinalevyt kahdeksaan osaan.
  4. Viillä jokaisen neliön reunoille (noin 1/2 cm reunasta) veitsellä viilto, jotta taikinan reunat pääsevät kohoamaan, mutta täytetty keskiosa pysyy paremmin alhaalla. 
  5. Sipaise neliöille pestoa.
  6. Leikkaa kirsikkatomaatit ja oliivit puoliksi, valutetut artisokansydämet viipaleiksi. Puristele raakamakkarasta pieniä palloja.
  7. Täytä neliöt mielesi mukaan. Voit tehdä vegepiiraita ja lihavaihtoehtoja.
  8. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia tai kunnes reunat ovat saaneet kullankeltaisen värin.
_____

Kommentit tähänkin postaukseen ovat enemmän kuin tervetulleita. Huomioithan kuitenkin, että säädökset kieltävät alkoholiin liittyvän kommentoinnin. 

Sisällön tarjoaa Blogger.