Etikkainen chilisäilyke ja palava naama (chilinen säilöntävinkki III)

Ihan ensimmäisenä muistutan (lähinnä itsenäni), että voimakkaiden chilien kanssa täytyy olla varovainen. Olen joskus lukenut, että chilejä käsitellessä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja taas tiedän, miksi. Kun olen muutamana päivänä pilkkonut enemmälti tulisieluja, on naama ja sormet liekeissä ja silmät huutavat palokuntaa. Minulla on semmoinen hanskaton taktiikka, että kosken vain vasemmalla kädellä chiliin oikean käden tehdessä veitsipuuhia. Taktiikan toinen osa on, ettei vasen käsi saa koskea mihinkään muuhun kuin chiliin. Jep jep. Mutta kun oikea käsi koskeekin vasempaan käteen ja sen jälkeen hieraisee kutisevia silmiä tai ylähuulta, on peli menetetty. Mikä polte! Josko seuraavalla kerralla käyttäisin sittenkin hanskoja.

Nyt olen pilkkonut taktiikkaa tarkasti noudattaen chilejä etikkaista säilykettä varten. Etikkaista lientä munneellen voi säilöä vaikka minkämoista satoa: avomaankurkkuja, punajuuria tai vaikka inkivääriä. Nyt keitokseen kumotaan chilejä.

****

Etikkainen chilisäilyke

chilejä noin kaksi kourallista (20-30 kpl)

1 dl vettä
½ dl (omena)viinietikkaa
½ dl hunajaa tai sokeria
½ tl suolaa
yhden sitruunan mehu

Halkaise chilit ja poista siemenet kiinnikkeineen. Pilko halutessasi chilit pienemmiksi palasiksi. Laita mausteliemen ainekset kattilaan, kiehuta hetki ja anna sokerin sulaa. Maista ja säädä makeutta, suolaisuutta tai happamuutta mielesi mukaan. Kaada kattilaan myös siivotut chilit. Anna kiehua viitisen minuuttia, jotta chilit hieman pehmenevät. Nostele chilit puhtaaseen lasipurkkiin ja kaada lientä päälle. Yritä valita mahdollisimman sopivan kokoinen purkki, jotta purkki tulisi mahdollisimman täyteen. Näin säilyvyys paranee. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja nosta jääkaappiin. Parin kolmen viikon kuluttua säilyke alkaa olla valmista syötäväksi. Huoli pois, jos lientä jäi yli, sillä se toimii loistavasti vinegar-tyyppisenä salaatinkastikkeena (nam).

****

Etikkaista chilisäilykettä voit laittaa pitsan päälle (pepperonien tapaan), lihapataan ja syödä sellaisenaan lisäkkeenä. Liemi on kirpsakka, mutta minun makuun sopivan etikkainen. Makeutta olisi voinut olla hieman enemmänkin, mutta kun jääkaapissa odottaa Paholaisen hillo ja hunajaiset chilit, saa yltiömakeat chilikeitokset piisata. Reseptin olen muokannut suhteita hieman muunnellen Chiliä ja sivuhuomioita -blogin ohjeesta.