|

Wilhelmiina-klassikkokeksit

Wilhelmiinoista tulee mieleen lapsuuden mökkikesät. Aurinko paistoi aina ja järvivesi oli lämmintä. Mikähän siinäkin on, että nykyisin vesi on lähes aina liian kylmää pikauintipyrähdykseenkin, saati koko päivän kestävään puljaukseen.

Aika usein tuvan kaapissa oli wilhelmiinakätkö. Ne oli niitä kaupan valmiita suussasulavan murumaisia keksejä, joita ei voinut syödä salaa, sillä muruvana seurasi perässä. Meni vuosikausia etten syönyt tai muistanut koko keksejä, kunnes Herran Kokin äiti ilahdutti meitä kotitekoisilla wilhelmiinoilla. Minähän olin heti vaillaa reseptiä; kyllä tällainen muistojaherättävä klassikkoresepti täytyi saada.

****

Wilhelmiinakeksit

200g voita

2 dl sokeria

1 keltuainen

2 rkl tummaa siirappia

4½ dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri kevyeksi vaahdoksi. Lisää keltuainen ja siirappi samalla hiljalleen vatkaten. Yhditä kuivat aineet ja lisää seos taikinamassaan. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Leivotaan 2-3cm halkaisijaltaan oleviksi tangoiksi, laitetaan sopivina pätkinä pellille (4 tankoa per pelti), painellaan hieman lyttyyn joko käsin tai haarukalla ja paistetaan 175 asteessa 15-20 minuuttia.

Leikkaa keksit vielä lämpiminä sopiviksi paloiksi ja anna jäähtyä. Pörskäytä kahvit ja syö maha täyteen keksejä.

****