Sieniä sielunmaisemissa

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Aurinkoinen järvimaisema, kahvit kalliolla ja korillinen korvasieniä - täydellinen kesäretki. Kiitos retkioppaille!


Korvasienet päätyivät myöhempiä herkkuhetkiä varten pakkaseen huuhtelun, ryöppäämmisen, huuhtelun, ryöppäämisen ja huuhtelun jälkeen. Palataan asiaan, nyt täytyy kiitää elvyttämään helteen uuvuttamia kasvustoja. Tarhurin pitää vireessä raikas raparperijuoma.

4 kommenttia

Campasimpukka kirjoitti...

Minulla on hyvin vähän sienikokemusta. Olin kerran ystävien kanssa sienestämässä, he kertoivat minulle millaisia sieniä kannattaa poimia ja vielä näyttivät minulle miltä ne sienet näyttävät. No, minähän sitten innoissani lähdin metsään ja palasin sieltä kori pullollaan sieniä. Lakoninen ystäväni istui sitten mökin portailla ja heitteli olkansa yli 90 % keräämistäni sienistä, osa oli kuulema myrkyllisiäkin... No, korvasieniä voisin varmaan suht turvallisesti kerätä, ne tiedän jo valmiiksi myrkyllisiksi:))

Hannele kirjoitti...

:)

Viime syksynä kuljin metsässä sienikirja kädessä ja iso osa ajasta meni sieniä muistellessa ja tunnistellessa. Korvasieniä ei sentään sekoita kuin auenneisiin kuusen käpyihin.

Anonyymi kirjoitti...

Kummallinen on tuo ihmisen metsästys vietti. Näin kaupungissa se pysyy piilossa hyvin ja kauankin, mutta annas kun citypelle päästetään metsään marjaan tahi sieneen (marjastamaan tahi sienestämään, terkut herra kokille:)) herää syvyyksistä todellinen metsästäjä! Hauskaa puuhaa tuo marjaan ja sieneen läheisten kanssa ahtautuminen:) Kiitos siskolle! Johanna

Hannele kirjoitti...

Sienessä oli huippua olla yhdessä! Eikä ollu edes ahdasta :)

Sisällön tarjoaa Blogger.