|

Parsacarbonara

Parsapastaa olen himoinnut siitä lähtien, kun näin Eevan tehneen sitruunaista parsa-mascarponepastaa. Meillä ei ollut enää mascarponea, mutta parsan lisäksi löysin pari siivua serranoa, hävitystä huutavan kerman lopun ja parmesanin kannan. Syntyi parsacarbonara, joka oli hyvää muttei kaunista, koska kerma-kananmunaseos kökkööntyi liian hitaasti toimineen kauhan takia (vika ei siis ole kokissa, harvoin on).

****

Parsacarbonara
2-3 annosta

250g pastaa (esim. penne)
puolisen punttia vihreää parsaa
hieman öljyä
2-3 siivua ilmakuivattua kinkkua
1 – 1 1/2 dl kermaa tai kerman ja maidon sekoitusta
1 kananmuna
suolaa
pippuria
parmesanjuustoa

Huuhtele parsat ja poista puumaiset tyvet. Kuori tarvittaessa (en kyllä kuorinut). Pätki parsat 2-3 sentin paloiksi, ota nuput erilleen. Keitä pasta paketin ohjeen mukaan, lisää parsapalat keitinveteen 2-3 minuuttia ennen pastojen valmistumista.

Pastan ja parsojen kiehuessa kuumena paistinpannu, lisää öljy ja revi kinkkusiivut pannulle. Paista kinkkuja hetki, jotta niistä tulee paahtuneita muttei vielä täysin kuivia. Pyöräytä pannulla myös parsanuput.

Sekoita kulhossa kerma, kananmuna, suolaa ja pippuria. Valuta kypsä pasta ja parsat, laita ne takaisin kattilaan ja kaada päälle kermaseos. Sekoita heti. Lisää pastan päälle kinkkusilppu ja parsanuput sekä parmesanista vuoltuja lastuja.

****

Parsasta puheen ollen: jos joku tietää, mistä saa hankittua parsan juurakoita, saa moisista aarteista laittaa viestiä kommenttilootaan, sähköpostiin tai facebookin puolelle. Tai saa juurakot tuoda pihaankin, lupaan keittää pullakahvit. Parsajuurakon metsästysvietistä saa syyttää Soppakellarin väkeä ja tarhureita puutarhan ja hellan välissä.