Silkkaa rakkautta!

perjantai 27. heinäkuuta 2012

En malttanut enää odottaa. Kiskasin melkein kainaloon asti yltävästä, kahden sormen paksuisesta varresta ja löysin täydellisen valkosipulin. Silkkaa rakkautta.

13 kommenttia

Anonyymi kirjoitti...

Onpa komea ja herkullisen näköinen! Voisikohan valkosipulia kasvattaa parvekkeella?

sauvajyvänen kirjoitti...

Minulla löytyi tuollainen samanlainen. Ja ihan sama tunne tuli, en vaan osannut pukea sitä sanoiksi ;)

Jonna kirjoitti...

Mahtava yksilö!

Hannele kirjoitti...

luimupupu, kokeilla ainakin voi! Minä laitan kynnet myöhään syksyllä maahan, joten ne juurtuvat ennen talvea mutta eivät lähde vielä kasvuun. Parvekkeella ajoittaminen on ehkä tarkempaa, kuvittelisin? Talvehtiminen onnistuu varmasti partsilla, jos käytössä on isomultainen tila (joka on eristetty?). Oon vähän huono neuvomaan parvekeviljelyssä, kun en oo ikinä koskaan kokeillu :(

sauvajyvänen, tunne on kyllä likimain sanoinkuvaamaton. Sato värisyttää sielua.

Jonna, Kiitos! Tänä vuonna valkosipulit on kasvanut ihan mahtavasti. Varmaan riittävästi lumisuojaa talvella ja kosteutta kesällä. Kaikkein parhaiten on kasvaneet paikallista kantaa olevat sipulit - täällä sillä on iso merkitys.

Akvamarin kirjoitti...

Oi, tuota voisi imeskellä ihan sellaisenaan! Täytyypä käydä kiskaisemassa omalla kasvimaalla, josko sielläkin olisi jotain elämää valkosipulipenkissä.

Milla kirjoitti...

Ihana! Kyllä itsekasvatettu on niin eri juttu kuin suoraan kaupasta ostettu. Viime kesänä puuhailin oman palstan parissa ystäväni kanssa, se oli opettavainen mutta myös palkitseva kokemus. Joten pystyn samaistumaan! :)

Hannele kirjoitti...

Akvamarin, niin on mehukasta! Toivottavasti teidän lemmikit ei oo syöneet valkkarikasvustoja.

Milla, tuore valkosipuli on kyllä ihan eri mahtavaa kun kuiva talvityyppi. Nam.

Campasimpukka kirjoitti...

Minä en ole onnistunut kuin varsien kasvattamisessa, mutta onneksi nekin maistuvat hyviltä:)

Nanna kirjoitti...

Täydellinen! - tässä tapauksessa lähes aliarvionti!
:d

Ulla kirjoitti...

On niin hieno, että minäkin rakastuin! Toivottavasti meillekin tulee noin hienoja, joskin ei näytä kovin todennäköiseltä kun kasvimaalle katselee :-/

Hannele kirjoitti...

Campasimpukka, laitoitko kynnet syksyllä? Tuon meidän lajikkeen pikkuversot on kyllä syötäviä, mutta täyskasvuiset versot on niin paksut ja niin puisevat, että niistä ei ravinnoksi ole.

Nanna, totta, joskus sanat eivät riitä.

Ulla, tämä on sitä luonnon vuoroviljelyä. Ihan samalla tavalla oon tehny ennenkin, mutta tänä vuonna valkkarit on kasvaneet ennätyshyvin. Ja hei, sulla kasvaa kaalit!!!

Markus kirjoitti...

Me säilöttiin toisen vuoden valkosipulien kukkavanat pakkaseen suht tuoreina. Ne on ihan täydellisiä wokkeihin ja muihin. Niitä tuli ainoastaan 5 litran pakastepussillista :)

Hannele kirjoitti...

Markus, huippua! Valkosipuliwokkia, nam :)

Mitä lajiketta sulla kasvaa? Meidän Alexsandra on niin topakkavartista ettei sitä meinaa saada veitsellä poikki, mutta täytyy kokeilla pehmeniskö toveri wokissa tai uunissa.

Sisällön tarjoaa Blogger.