Sitruunakanaa, perunoita ja yrtti-valkosipuliöljyä

perjantai 11. tammikuuta 2013

Tarvitset yhden astian, yhden uunin ja sopivan määrän ruoka-aineksia. Lopputuloksena on herkullinen ja helppo ruoka, vähän tiskiä. Arkiluksusta.

Reisilihan ja nahan väliin ujutettu, suolalla maustettu sitruunaviipale tekee lihasta raikkaan maukasta. Yrtti-valkosipuliöljy maustaa perunat melkein liian hyviksi ja toimii kostukkeena tai kastikkeena lautasella.

****

Sitruunakanaa, perunoita ja yrttiöljyä

broilerin koipireisiä
perunoita
sitruunaviipaleita
suolaa

yrttiöljy
oliiviöljyä
sitruunamehua
sitruunan kuorta raasteena
valkosipulia
suolaa
tuoretta timjamia

Kuivaa koipireidet talouspaperilla, saat rapeamman pinnan. Kuumenna uuni n. 200 asteeseen. Pese sitruuna huolella ja raasta kuori/kuorta pienimmällä mahdollisella terällä (viilaraastin on paras!). Purista sitruunan toisesta puolesta mehu, tarvittaessa hieman toisestakin. Leikkaa sitruunasta viipaleita yksi per koipi (ei haittaa vaikka mehua vähän olisikin jo puristeltu) ja rouhi suolaa viipaleiden molemmin puolin. Ujuta ensin sormesi koipireiden nahan ja lihan väliin, tee tasku. Laita taskuun suolalla maustettu sitruunaviipale. Laita koipireidet uunivuokaan.

Lohko pestyjä perunoita kuorineen samaan vuokaa lihojen kanssa. Tee yrttiöljy sekoittamalla kaikkia aineksi reilulla kädellä mitattuna kulhossa (ou nou, toinen kulho!). Kaada vuokaan ja möyhi käsin, jotta öljy maustaa perunat ja lihojen nahat.

Paista n. 200 asteessa nelisenkymmentä minuuttia tai kunnes koivet ovat varmasti kypsiä ja perunat mukavan rapeita ja ruskeita.

****

Tämän ruoan ei alunperin pitänyt päätyä lainkaan julkaistavaksi. Käänsin takkini kahdesta syystä: Mustapapu-avokadosalaatin kommenttilootassa Anu kertoi nähneensä työkaverinsa Instagrammissa  kuvan ruoasta ja pyysi reseptiä, jonka naputtelinkin jo Anulle vastaukseksi. Lisäksi innostuin leikkimään kuvan kanssa uudella ohjelmalla. Kaikkea sitä.

24 kommenttia

Anu kirjoitti...

Hei kiva, kiitos tästä vielä :)

Hannele kirjoitti...

Ole hyvä, Anu! Määriä minulla ei edelleenkään ole, mutta sopivasti kaikkea vaan :)

Jokihaka Kokkaa kirjoitti...

Yhden astian taktiikka on aina toimiva! Herkun näköistä!

Anu kirjoitti...

Kyllä mä ainakin pärjään hienosti tällä ilman määriäkin :)

Jonna kirjoitti...

Tosi herkkua. Aika samanlainen on meilläkin suosikki - työnnän vaan nahan väliin voita-yrtti-parmankinkku-sitruunasekoitusta, joka sitten valuu allaoleviin juureksiin. Tulee ihan taivaallista.

Millä ohjelmalla leikittelit? Lopputulema on ainakin oikein hieno.

Riikka kirjoitti...

Minä luulin ekana kuvan perusteella, että sulla on joku uusi keittokirja testauksessa - kansikuvamatskua!

Hannele kirjoitti...

Kiitos! Erityisesti talvella tämmöiset yhden astian ruoan viehättävät.

Hannele kirjoitti...

Kuulostaa loistavalta! Jotain samantapaista yrttivoitsydeemiä meilläkin on joskus tehty. Jos muistain oikein niin Jamiella on erinomainen kokonaisen kanan resepti, joka on maustettu tuohon tyyliin.

Hannele kirjoitti...

Ainiin, se leikittelyohjelma on puhelimeen ladattu Phoster. Hauska vekotin!

Hannele kirjoitti...

No ohhoh :D

Hannele kirjoitti...

No aivan epäilemättä! Ilman määriä kokkaaminen on parasta, luovaa ja hauskaa :)

Emma kirjoitti...

Samoin luulin miekin! Olin jo innoissani, että tolla kirjalla pelastais monta kertaa sen ikävän "mitä ihmettä sitä nyt tänään keksis kun ei tee mitään erityisen kovasti mieli" -olotilan.

Kiitos muuten ihanasta blogista, monta reseptiä on tullut testattua. Jauhoton suklaakakku tuli kuin tilauksesta kun pohdin gluteenittomalle kaverille tarjottavaa. :)

Jonna kirjoitti...

Just siitä Jamien reseptistä olen napannut idean. Se on ihan törkeän hyvää, mutta koivista on niin kovin paljon helpompaa saada mehukasta kuin henkilökohtaisesta kompastuskivestäni eli kokonaisesta kanasta.

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Juu, juu - nyökyttelee täällä niin, että niska niksahtelee. Näin meilläkin. Tehdään aika samantyyppistä, mutta ripotellaan vielä fetaa päälle viimeiseksi... herkkua, herkkua ja niin helppoa.

Campasimpukka kirjoitti...

Kaunis kuva! Minäkin tykkään yhden astian ruokasysteemeistä. Tuota Instagramia olen ujosti kurkannut reunalta, en ole uskaltanut:)

Hannele kirjoitti...

Kiitos, Emma, ihanasta kommentista! Täällä aivan häkellytään.

Hannele kirjoitti...

Feta on melkein kuin pekoni, parantaa mitä ruokaa vain.

Hannele kirjoitti...

Hyppää sekaan vaan, ei siellä kukaan pure.

Hannele kirjoitti...

Kappas, tarpeeksi kun kaivelin muistilokeroita niin hoksasin kirjoittaneenikin fantastisesta kanasta:
Klikkaa tästä Jamien fantastiseen kanaan.

Campasimpukka kirjoitti...

Huhuh, uskaltaisko?

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Älä muuta sano, meidän Toto vajaat 2v poimii kanssa fetapalat kaikesta aina ensimmäiseksi...

Emma kirjoitti...

Nyt viimein tuli testattua ja oli kyllä tosi hyvää, kiitos reseptistä! :)

Hannele kirjoitti...

Mahtista! Koipeliinivuokaa teimme mekin pääsiäisenä isolle porukalle.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan huippu resepti monet kerrat tehnyt ja aina onnistuu....ja edullinen ruoka. Kiitos hurjan paljon.

Sisällön tarjoaa Blogger.