Tavoitteena täydelliset suklaacookiesit

perjantai 15. helmikuuta 2013

Täydellisten suklaacookiesien täytyy täyttää kivikovat kokkipottikriteerit: Niiden on oltava riittävän makeita, jotta yksi keksi riittää taltuttamaan minkä tahansa pikkuvaivan tai arjen haasteen. Keksien on oltava myös riittävän suolaisia, koska makean ja suolaisen tasapainoinen liitto on pala taivasta. Meidän mielestä täydelliset keksit ovat lisäksi jäähtyneinäkin keskeltä sitkeitä. Uunista tullessaan niiden täytyy olla siis liki löysiä, hyllyviä ainakin hyvin pehmeitä, vaikka edellä mainitut adjektiivit eivät muuten kovin miellytäkään.

Ja tiedättekö mitä. Nämä suklaacookiesit täyttävät kaikki edellä mainitut kriteerit. Eikä siinä vielä kaikki; taikina on raakana aivan käsittämättömän hyvää. Jos ette kerro kenellekään (=herra Kokille), voin paljastaa, että minulla on pakastimessa taikinajemma, pieniä taikinapalloja pakastettuina niihin hetkiin kun tarvitsen jotain erityisen hyvää. Taikinapallot toimivat myös oivana vierasvarana, erityisesti jos ne paistaa ennen tarjoilua.


Jos pitää keskeltä sitkeistä cookieseista, täytyy paistoajan kanssa olla tarkkana, sillä raaka muuttuu sopivasta liian kypsäksi yllättävän nopeasti. Yhtään kertaa en tosin ole paistanut cookieseja ali, eikä ylimeneminenkään ole kovin vakavaa, sillä täysin rapeiksi paistuneetkin keksit ovat aivan erinomaisia.

****

Suklaacookies

3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl täysruokosokeria
1 dl tavallista sokeria
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa*
1 tl vaniljasokeria tai muutama rouhaisu vaniljamyllystä
100-150g tummaa suklaata
1 kananmuna
125g voita

Sekoita kaikki kuivat aineet kulhossa. Rouhi suklaa ja sekoita joukkoon. Riko kananmunan rakenne haarukalla ja sulata voi. Sekoita märät aineet kuivien aineiden joukkoon ja tee tasainen taikina. Paista keksejä 180-200 asteisessa uunissa 5-7 minuutti.

*tee itsellesi palvelus ja käytä laadukasta suolaa. Älä käytä jozoja tai muita mukasuoloja. Vuorisuola tai merisuola on ok.

****

32 kommenttia

Campasimpukka kirjoitti...

Törkeän hyvä vinkki tuo, että pakastaa noita palleroina ja sitten sulattaa ja paistaa, kun on cookieta vailla :)

Jonna kirjoitti...

Tosi taikinanystävä kyllä arvostaa taikinakönttiä vierasvarana. Äitini aina pakastaa sisarelleni palan piparitaikinaa - ja sitä ei todellakaan paisteta. Hannele, nauroin täällä ääneen. Jälleen kerran osui ja upposi minun huumorintajuuni!

Hannele kirjoitti...

Niin. Kuka paistaa ja minä en :)

Hannele kirjoitti...

Asiaa, Jonna ja Jonnan sisko! Piparit(kin) on ihan parhaita taikinana. Jäisestä taikinasta on aivan älyttömän viehkoa raastaa etuhampailla taikinaa, jos haukkasu ei onnistu.

Nauru on ihana asia. Kiitos hymyilyttävästä palautteesta :D

annemi kirjoitti...

Vitsi kun joskus muistaisikin pakastaa taikinaa pakastimeen vierasvaraksi, tai ottaa sitä sieltä (jos on kerrakin muistanut laittaa jotain pakkaseen!) ne kun vieraita olisi tulossa :)

Kauniita cookie-kuvia :)

Nanna kirjoitti...

Upeasti kuvattu Hannele. Cookien syvin olemus. Ja myös kuvat! :)

Hannele kirjoitti...

Kieltämättä pakastimesta saattaa joskus löytää yllätyksiä, pieniä arkeologisia esiintymiä:) Minulle sisällön muistaminen on selvästi pakastimen täyttämistä vaativampaa.

Kiitos! Jee!

Anna kirjoitti...

Allekirjoitan jokikisen kriteerin sekä taikinan jemmauksen pakastimeen. Kuulun niihin jotka syövät joulupiparinsa mieluummin taikinana kuin paistettuna.

Hannele kirjoitti...

Kiitos, Nanna! Eiköstä vaan olekin cookiesin syvin olemus erilainen kuin keksin syvin olemus. Tässä tapauksessa täytyy luistaa periaatteista ja käyttää enkkusanaa. Cookie on ihan eri asia kuin keksi.

Hannele kirjoitti...

Go, Anna, Go!
Tätä ei ehkä kannattaisi paljastaa, mutta minusta voitaikinakin on parempaa raakana kuin paistettuna.

Nanna kirjoitti...

niin onki!

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Meillä ei taikinaa koskaan riitä pakastimeen asti vaikka tekisi miten paljon. Sama pizzojen kanssa, kuten tuli todettua tänä iltana. Luulin niistä jäävän huomiseksikin aamiaispaloja, mutta mitä vielä... Ja pizzataikinaakin oli sentään tuplamäärä normaaliin nähden.

Dr.Sugar/Jinna kirjoitti...

Täälläkään ei ikävä kyllä taikinaa jää koskaan jemmaan! Cookiet on kyllä omankin sydämeni vienyt ja niin kauan etsittiin SITÄ OIKEAA reseptiä ja sitten kun sen löysi; ah! :)

Emma kirjoitti...

Harvemmin tulee naurettua ääneen JA luettua hauskaa juttua poikaystävälle ääneen, mutta tuo taikinapallojuttu osui ja upposi :) Ja vieläpä mahtava vinkki, että tattista vaan.

Hannele kirjoitti...

Taatusti isossa porukassa kaikki menee, kun meilläkin meni ennen kuin opin kaavan: ensin taikinaa suuh... eikun pakkaseen ja sitten vasta leipomispuuhiin :)

Hannele kirjoitti...

Kiitos kommentista, Jinna!
Millainen on sinun ainoa oikea resepti?

Hannele kirjoitti...

Kiitos, Emma!
En ymmärtänyt kirjoittaneeni mitään huvittavaa, mutta ihana kuulla, että viihdyit Kokkipottilan parissa :)

Marja kirjoitti...

Yhdyn täydellisesti tuohon täydellisen cookien määritelmään ja jos kerran tuolla reseptillä niitä syntyy, niin sitähän täytyy ehdottomasti kokeilla :).

Olen muuten jo pidemmän aikaa suunnitellut tekeväni päivitettävän listan meidän pakastimen sisällöstä, jotta välttyisin noilta arkelogisilta löydöksiltä, mutta se on edelleenkin vain ajatuksen asteella (kuten aika moni muukin hyvä idea ;)).

Hannele kirjoitti...

Joskus olen kokeillut pakastinlistaa, mutta ongelmana oli se, että se ei päivittyny ittekseensä! Ihan kummallinen tyyppi.

Kun maltat paistaa riittävän vähän niin hyvä tulee:)

annemi kirjoitti...

Ahhh, olen jo puolisen tuntia tuijotellut näitä cookieita tuossa omalla uunipellillä. Jäähtyisivät jo! herkullinen lauantai-ilta tulossa, ainakin mitä voi taikinan ja vielä kuuman keksin perusteella sanoa ;)

Hannele kirjoitti...

Ou nou. Aiheutit aikamoisen cookiehimon.
Toivottavasti keksit täyttää odotukset!

Hannele kirjoitti...

Se piti vielä sanoa, että vetäse leivinpaperi kekseineen pois kuumalta pelliltä niin cookiesit pysyy paremmin sitkeinä (ja jäähtyvät syömiskuntoon nopeammin)!

annemi kirjoitti...

Olivat todella herkullisia, näiden parissa viihtyy koko lauantai-illan ;) ja kiitos vinkistä!

Hannele kirjoitti...

Mahtavaa! Lekoisaa lauantaita (tai no, taitaa olla jo melkein sunnuntai)!

Anonyymi kirjoitti...

Aivan älyhyviä!! Tehtiin näitä tänään Jaakon kanssa ja se mussutti sekä taikinaa että keksejä sen verran lumoutuneena, että ei taida paremmasta tietääkään :) Taru

Anonyymi kirjoitti...

tuleeko noista rapeita?
ku oon aikasemmin kokeillu jotai muita cookieita niin niistä tuli ihan pehmeitä jäähtymisen jälkeenkin ja maistui ihan puulta hasselpähkinärouheen takia.. :(

Hannele kirjoitti...

Puulta maistuvat cookiet kuulostaa kummalliselta :)

Hauskaa, että luin kommenttisi juuri nyt, kun mies rouskuttaa iltateen kanssa juuri näitä cookieseja :) Tässä reseptissä rapeus riippuu hieman paistamisesta. Me paistamme keksejä vain noin 5 (-6, jos taikina on jääkaappikylmää) minuuttia, koska haluamme, että jäädyttyään keksit ovat reunoilta rapeita ja sisältä sitkeitä. Jos paistat hieman pidempään, tulee kekseistä rapeita. Jos tavoitteena on rapeat keksit, kannattaa taikinapallot litistää melko ohuiksi, jotta ne paistuvat tasaisemmin.

Jos testaat reseptiä, olisi kiva kuulla, mitä pidit rapeudesta ja/tai mausta!

Anonyymi kirjoitti...

ok.kiitos kun vastasit :)

kerron sitten tuliko hyviä :) pitää vaa käydä ostaa suklaata ja ruokosokeria :)
vielä yksi kysymys.. käytitkö ihan normaalia voita?

Hannele kirjoitti...

Ihan tavallista voita käytän, normaalisuolaista. Ja ruokosokerina käytän sellaista aika tummaa luomusokeria, jossa lukee "täysruokosokeri", joskus sitä myydään myös nimellä "intiaanisokeri".

Anonyymi kirjoitti...

okei kiitos :)

Papu kirjoitti...

KIITOS! Olen jo pitkään etsinyt Sitä Täydellistä Ohjetta, jolla saisin aikaan sellaisen "crispy & chewy" -rakenteen cookieen, ja tämä taitaa nyt olla se. Mulla ei ollut täysruokosokeria joten käytin ruokokidesokeria, ja tuli kyllä parhaimmat cookiet mitä olen tehnyt. Suolan määrä oli musta suorastaan pelottava, joten laitoin vain 3/4 tl, eikä ainakaan se määrä ollut liikaa. Ehkä ensi kerralla uskallan laittaa koko teelusikallisen :)

Se on tietysti vähän työlästä, että reseptiä joutuu aina testailemaan useamman kerran, että saa selville, mikä on juuri se oman uunin oikea lämpötila ja paistoaika. Mutta onpahan ainakin makoisaa testailua... :D Tästä tulee kyllä yksi reseptiarkistoni aarteista nyt.

Hannele kirjoitti...

Oooh, kiitos kommentistasi, Papu! On aina yhtä riemastuttavaa, vähän liikuttavaakin, saada näin hyvää palautetta reseptistä. Ihan huippua kuulla, että cookiet ovat sinunkin mieleen - meillä tämä resepti on ihan suosikkejamme.

Suolan määrä on kieltämättä aika iso, mutta minusta tuolla määrällä hyvää suolaa saa juuri sopivan makean ja suolaisuuden kombinaation kekseihin.

Tsemppiä testailuihin!

Sisällön tarjoaa Blogger.