Kokonaiset ahvenet uunissa - helppo yhden astian herkku

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Seuraa klassinen aloitus: Tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel minulle.

Marssin viikonloppuna ensimmäistä kertaa kalakauppaan ostamaan kokonaisia ahvenia. Naurakaa vain, mutta harvoin olen ollut niin innoissani ja ihmeissäni käsiini annetuista ruoka-aineksista. Yli kolmenkymmenen vuoden tuskastuttavan ja totaalisen kala-allergian jälkeen voin syödä ahventa ilman suurempia oireita (pientä kutinaa ei meillä lasketa). Käden kohti taivasta; tämä on mahtavaa! Lohikalat teettävät edelleen töitä lääkäreille, mutta enää en aio sitä surkutella. Sanoinko jo, että tämä on mahtavaa. 

Kalakauppias, entinen kala-allergikko hänkin, perkasi pyynnöstäni kalat hitaasti ja siten, että näin kuinka se tehdään. Seuraavalla kerralla osaisin ehkä itsekin, joskin kauppiaan veitsen liikkeet olivat sen verran mukavaa katsottavaa, että taidan kantaa ahvenet jatkossakin kotiin perattuina.

Ahventen kanssa uuniin laitettiin perunoita, jotka saivat osansa sitruunaisesta mausta. Raikas jugurttikastike sai ruoan maistumaan kesältä, tuoksumaan laiturinnokalta ja tuntumaan lempeältä suvituulelta.

****

Kokonaiset ahvenet uunissa perunoiden kanssa

1 kg ahvenia (meillä neljä kalaa)
1 sitruuna
kevätsipulin varsia
suolaa
oliiviöljyä
perunoita
tuoreita yrttejä

jugurttikastike
2 dl maustamatonta jugurttia
kourallinen kevätsipulisilppua
kourallinen tuoreita yrttejä (esim. persilja, basilika)
sitruunamehua tai omenaviinietikkaa
n. 1 tl sinappia
suolaa
himppunen sokeria

Laita uuni lämpiämään noin 175-180 asteiseksi. Laita heti uuniin esikypsymään foliokääreessä pestyt perunat. Huuhtele ja kuivaa peratut ahvenet. Pese sitruuna huolellisesti ja viipaloi se ohuehkoiksi siivuiksi. Silppua  kevätsipuli. Rohi suolaa kalojen sisään ja päälle. Sujauta ahvenien mahaan viipale sitruunaa ja hieman kevätsipulia. Huiski kalojen päälle hieman oliiviöljyä.

Ota esikypsyneet perunat folionyytistä, ripottele niille hieman suolaa ja laita ne samaan vuokaan kalojen kanssa. Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia. Tee sillä välin kastike sekoittamalla jugurtin (tai kermaviilin) joukkoon kevätsipulia ja yrttejä silppuna. Mausta suolalla, sitruunalla, sinapilla ja sokerilla makusi mukaan.

****

24 kommenttia

Anonyymi kirjoitti...

Kiva ja käytännöllinen ohje! Kiitos!
Ja onnittelut kala-allergiasta paranemisesta!! Mahtavuutta tuollainen!!!!

vink. kalaan lisäisin ehdottomasti tilliä.

t. vakkarilukija

Campasimpukka kirjoitti...

Miten sait selville, että voisit pienillä vaivoilla syödä ahventa? Hienoa, että allergiasi helpottaa! Minulla kun ei ole mitään ruokarajoitteita (ellei sitä lasketa, ettei aina tarttis syödä NIIN paljon) ei välttämättä älyä, mikä ilo tuollaisesta helpotuksesta tulee :)

Johanna kirjoitti...

Voi kunpa minulle kävisi sama viljojen kanssa.

Tuo on todellista kesäruokaa. Ensi kerralle vielä astetta paremmaksi ja käyt onkimassa ahvenet :) Ihanaa vappua!

Kotiharmi Kokkaa kirjoitti...

Kyllä tää on melkein onnitteluiden paikka :) Kala on niin hyvää, että mahtava, kun olet päässyt sitä syömään!

Jael kirjoitti...

Onpa mukavaa että on löytynyt kala jota voit syödä:) Kala ,ja etenkin ahvenet kun ovat herkkua:)

Hannele kirjoitti...

Kiitos! Kieltämättä aika mahtis juttu.

Tilli kalan parina on kieltämättä klassikko ja sopii siihen taatusti hyvin. Seuraavalla kerralla sitä :)

Hannele kirjoitti...

Selvitys vaati salapoliisityötä ja kärsivällisyyttä:) Ensin huomasin vahingossa, että voin syödä rapuja, jotka nekin oli 70-80-luvun tyyliin olleet pannassa. Ja äiti kerto, että joskus pienenä kalaisen kosketuksen reaktiot ahvenesta ei olleet samanlaisia kun esim. lohesta. Lopulta rohkaistuin kokeilemaan ensin kosketusta sormeen, ranteeseen, leukaan, huuleen ja lopulta pieniä hippusia suuhun. Päänsisäinen työ on ollu suurin. Kala kun on ollu mulle myrkkyä.

Sinun ruokarajoittamattomuudelle iso käsi!

Hannele kirjoitti...

Voi kunpa!
Ruoka maistuikin kesälle. Pienenä olin kova tyttö onkimaan. Kun kala tuli, huusin jonkun ottamaan sen irti ja laittamaan uuden madon :) Onneksi isä ja äiti tykkäävät kalastuksesta, saatan päästä osingoille.
Vappuiltaa, Johanna!

Hannele kirjoitti...

Jee! Kiitos! Eniten innoissani olen kalakukkourani alkamisesta :)

Hannele kirjoitti...

Aika moni onkin sanonut, että jos ahvenen lisäksi kuhaa voisin syödä, ei muita tarviisikaan. Mutta iloitsen todella jo tästä - allergialääkkeen kanssa ei ole mitään ongelmaa, ilmankin pärjää, vaikka vähän oireita tuleekin.

annemi kirjoitti...

Onneksi olkoon allergian selättämisestä :) meillä on toimittu samoin kotona banaani, porkkana ja omena-allergioiden kanssa, pienissä erissä pystyy mies niitä jo syömään ilman isoja oireita. Sinnikkyys palkitaan varmasti myös meillä :)

Hannele kirjoitti...

Kiitos! Minä uskon kyllä siedätyshoitoon, vaikka viisainta kai se olisi tehdä ihan oikeita reittejä pitkin ja valvotusti. Lohikaloja en uskaltaisi lähteä testaamaan kuin ensiavun vieressä :)

Jonna kirjoitti...

Hieno askel pienelle ihmiselle. Kala on niin ihanaa, että iloitsen vilpittömästi tästä käänteestä. Ahven on lohta parempaa, joten jos nyt jostain niin tästä on hyvä aloittaa. Tervetuloa iloisten kalansyöjien joukkoon!

Hannele kirjoitti...

Kiitos, Jonna, ilon jakamisesta :)
Seuraavana otan kropalle haasteeksi kuhan. Ensin kosken siihen varpaalla ja etenen kohti suuta.

Arietta kirjoitti...

Tää on tosi nolokysymys, mutta kysynpä kuitenkin. :D Miten tuollaiset kokonaiset kalat sitten käytännössä syödään? Ottaako jokainen oman ahvenen lautaselle? Syödäänkö nahka vai otetaanko se pois?
Eli onko yhtä helppo syödä kuin valmistaa? :D

Sofia kirjoitti...

Hieno homma, että saat nauttia kalasta! Minä saatan hyvinkin viedän tämän respetisi kesällä mukaan mökille ja nauttia siitä siellä. Ilman juoksevaa vettä on aina ilo löytää reseptejä joista syntyy mahdollisimman vähän tiskiä :)

Hannele kirjoitti...

Ei noloja kysymyksiä ole olemassakaan! Minun toimintamalli perustuu kalahirmumieheni toimintamalliin: kokonainen kala lautaselle, avataan se niin kuin kirja, otetaan selkäruoto pois (lähtee helposti kun kala on kypsä) ja haarukoidaan suuhun ruotoja varoen. Nahkaa ei syödä, ainakaan ilman suomustamista ja muita temppuja. Ei syönti lainkaan vaikeaa ole :)

Hannele kirjoitti...

Kantovesi kannustaa kummasti vähentämään tiskiä :) Minä odotan, että saan syödä saaressa ahventa :)

Paula kirjoitti...

En meinannut uskoa otsikkoa, aivan upeaa! Ja ahven on herkkua, just siellä mökkirannassa, vastaongittuna varsinkin. Tuli ihan kesäfiilis :)Ja mieti, enää ei tarvi haukkana vahtia reissuilla, mitä ruoka on "no pesci?!?!?"

Hannele kirjoitti...

He-hee, melko uskomatonta, eikö vaan! Aika monella reissulla oon joutunu olemaan haukkana, millon milläkin kielellä. Joskus väsäsin kuvankin, jossa oli kalan päällä rasti :) Lohen kanssa täytyy edelleen olla tositosi tarkkana, mutta se ei minua haittaa!

Andalusiana kirjoitti...

voi särki miten onkin kaunis ja houkutteleva kuva ja ohje!

Hannele kirjoitti...

Pikemminkin voi ahven ;)
Mutta kiitos, Andalusiana!

Anonyymi kirjoitti...

Oliko ahvenet suomustettuja vai suomustamattomia?

Hannele kirjoitti...

Nyt anonyymi heitti vaikean kysymyksen, sillä en muista suomuasiaa laitaa lainkaan. Luulisin, että kalakauppias olisi ne suomustanut. Toisaalta kuvassa ne näyttävät ehkä suomuisilta. Jos löydän vastauksen asiaan, palaan tämän kommenttilootan ääreen.

Sisällön tarjoaa Blogger.