Eilen sain viestin vanhemmiltani. Viestissä oli yllä oleva kuva ja teksti: "Kevään ensimmäiset. Terveisiä saaresta!"
Illalla soi puhelin ja meiltä kysyttiin maistuisiko meille savukala. Isä ei ehtinyt sanoa lausetta loppuun, kun olin jo vastannut. Ja tänään siskoni kiikutti Kuopiosta kaksi kalaa keittiöömme, minulle ahvenen, tietysti, ja herra Kokille siian. Kiitos, ihanat!
13 kommenttia
Oi, kunka hyviltä näyttävät. Sekä ämpärissä tuoreina että savustettuna.
Mikään ei ole niin hyvää kuin savustettu ahven.
Savustettu ahven on ihan ykkönen! Ja vielä ihan tuoreeltaan... Nyt iski annoskateus :)
Totta! Olisipa kesä, loma, ei itikoita ja tyyni järvi.
Minulla on vielä vähän kummallinen olo ahventa syödessä. Se on ollu niin kauan pois laskuista, etten oikein luota, että kroppa ottaa sitä vastaan. Mieli on ihan kummallinen kapistus!
Kiva kun kommentoit, Tuplaespresso!
Annoskateus, tuo salakavalasti iskevä tauti ;)
Kylläpä ne hyvän huolen teistä pitävät (mutta taitaa toimia myös toisinpäin)! Näin kun olet ahvenen makuun päässyt, niin olekkos päivystänyt haavin kanssa Kuivasojan varressa viime viikkoina :) ?
Hei, tuota pitää kokeilla! Millon mennään? Täytyy kyllä mennä haavikaupan kautta ;)
Meilläpäin on niin hyvät kalat :). Lapsuuteni parhaat kalaherkut: pienet savustetut ahvenet, suolalahna kylmien keitettyjen perunoiden kanssa.
Kuopiossa, rakkaassa kotikaupungissa, on <3
Se on vähän niin, että minä voin lähteä Savosta, mutta Savo ei lähde minusta :)
Juuri soitin äitille mökkisaareen, hän sanoi siivoavansa "sen tuhat" pikkuahventa patakukkoa varten.
Onnentyttö oot! Minä haen savukalani kaupasta.
Niin olen, olen ihan samaa mieltä. Todella onnekas!
ihanaa savukalaa, savustaisn itse useammin jos puoliso kalastaisi... nyt on vain käytävä kalakauppiaalla niitä ostamassa, onneksi uudessa lähikaupassa erittäin hyvä kalatiski, innokas kalastaja tämä kauppias itse. on iloa saada aivan tuoretta kalaa joilla silmät vielä kiiltävät kirkkaasti eikä ne "haise kalalle" vaan raikkaalle meri tai järvivedelle!!
Lähetä kommentti