Lautasellani on heinäsirkka!

 

Niitä on kaikkialla. Ne ovat vähärasvaisia ja sisältävät proteiinia ja ravintoaineita yhtä paljon tai jopa enemmän kuin possun, naudan tai kalan liha. Ne ovat pieniä ja niillä on paljon jalkoja, joskin toisilla koipia ei ole laisinkaan. Ne ovat ötököitä. Laitetaanko lautaselle?

YK ja FAOovat loppukeväästä julkaisseet raportin ja lanseeraneet menun edistämään ötökkäateriointia. Taustalla on huoli ruoan riittävyydestä ja hyönteisten ajatellaan olevan yksi ase nälkää vastaan ja vastaus tulevaisuuden ruokaturvan takaamiseksi. Kolmannes maailman väestöstä syö säännöllisesti jo nyt öttiäisiä saaden sirkoista, muurahaisista ja kuoriaisista jopa valtaosan proteiinitarpeestaan. Minua ajatus ötökkäateriasta vähän, okei paljonkin, puistattaa, vaikka maistelenkin varsin ennakkoluulottomasti uusia ruoka-aineita. Ja tiedän, että länsimaalaisissa on muutama muukin kaltaiseni.

Vaikka ötökät puistattavat, yritän muistaa ne kaikki ötököiden ansiot ja hyödyt sekä unohtaa ne lopulta minimaaliset tuhot, mitä ne tekevät keittiötarhassa. Hunaja, silkki, mehiläisvaha ja karmiininpunainen – kaikki hyönteisten aikaansaannosta. Myös pölyttäjäjinä hyönteiset ovat korvaamattomia, eikä ilman pölytystä onnistu monenkaan hedelmän kasvu.

Maailmassa arvellaan olevan vähintään pari tuhatta syötävää ötökkälajia, joista satoja tiedetään käytettävän ravintona. YK:n raportin mukaan esimerkiksi pienet heinäsirkat sisältävän yhtä paljon proteiinia kuin vähärasvaisen naudanlihan. Rasvaa sirittäjissä on sen sijaan vain murto-osa vähärasvaiseenkin naudanosaan verrattuna. Ekologisuudessa heinäsirkka voittaa varmasti possun, kanan tai naudan, se on elänyt lähellä luontoa, luonnonmukaisella ravinnolla ja saanut loikkia pitkiä loikkia sydänmensä kyllyydestä – olettaen tietysti, ettei niitä ole tehotuotettu. Että haavi käteen ja larvantoa leikkimään?

Pian uudistuvissa ravitsemussuosituksissa ei taatusti puhuta ötököistä vielä mitään, vaikka elokogisempaan suuntaan suositukset kallistuvatkin. Villi veikkaukseni kuitenkin on, että minun elinaikanani länsimaissa ötököiden syönti on yleistynyt, eikä kuoriaisten tai heinäsirkkojen grillaaminen ole sen kummallisempaa kuin etanoiden tiristäminen nykyään. Ajatelkaapa, millä vauhdilla eksoottiset hedelmät, kuten mango tai papaija, ovat yleistyneet sekä kaupoissa että kaapeissa. Kaksikymmentä vuotta sitten niitä saattoi ehkä ihmetellä maan parhaissa ruokakaupoissa, nyt eksoottiset hedelmät ovat pikkukauppojenkin hyllyllä. Ehkä vuonna 2033 etsimme kaupoista pieniä heinäsirkkoja ja uusimmassa ruokalehdessä kehuttua skorpionia.

Houkuttaako vai puistattaako sinua YK:n visio ötökkäaterioista? Alatko ennemmin kasvissyöjäksi kuin käristämään kuoriaisia? Kokkipottilassa vielä harkitaan asiaa.

ps. Kuvituksena on kesän kasvissatoa Instagram-otoksina; ne houkuttavat kuvaajaa vähän enemmän kuin toukat ja torakat.  Mutta jos sirkka-ateria innostaa, kipitä Helsingin Teurastamon yömarkkinoille (22.-23.8.2013) ja syö sirkkoja ja sammakonreisiä. Tai etsi inspiraatiota alan keittokirjoista kuten Creepy Crawly Cuisine tai Eat a Bug Cookbook.