Joulukalenterin 24. luukku
Rentouttavaa ja maukasta joulunaikaa!
Me nautimme joululomasta Kaakkois-Aasian lämmössä,
parhaassa seurassa, meren ja viidakon välissä. Kuulutaan!
Joulukalenterin 23. luukku
Olemme menossa valoa kohti, ystävät. Valoa kohti! Talvipäivän seisaus eli vuoden lyhyin päivä oli eilen, joten nythän on melkein jo kevät. On juhlan paikka. Valon juhlissa tarjotaan juhlajuoman seuralaisena karamellisoituja cashewpähkinöitä.
Resepti
Karamellisoidut cashewpähkinät
2 rkl sokeria
1/2 rkl hunajaa
n. 1 1/2 dl cashewpähkinöitä
pari kolme hyppysellistä suolaa
Mittaa sokeri ja hunaja pinnoitetulle paistinpannulle. Säädä liesi pienelle lämmölle ja anna sokerin sulaa. Sekoittele välillä. Lisää cashewpähkinät ja sekoita huolellisesti, jotta jokainen pähkinä saa karkkihunnun. Anna seoksen paahtua pannulla, kunnes sokeri ja pähkinät ovat saaneet hieman väriä. Varo polttamasta herkkua!
Kumoa kuumat pähkinät leivinpaperin päälle, levittele ja anna niiden jäähtyä. Jos olet malttamaton ja kippaat pähkinät pannulta tarjoiluastiaan, saat yhden ison pähkinäkimpaleen. Joo, kokemusta riittää.
_____
Joulukalenterin 22. luukku
Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.
Hyvää jouluviikkoa!
Resepti
Kurkkukuusi aasialaisella kastikkeella
kuusi
1 puinen varrastikku
puolikas omena tai sitruuna
1 keskikokoinen tuorekurkku
pala juustoa (+ pieni tähtimuotti)
kastike
2 rkl vettä
1 rkl riisietikkaa
1 tl sokeria
n. 1/4 tl suolaa
(chilirouhetta tai tuoretta chiliä)
Tarvitset kuusen rungoksi puolikkaan omenan tai sitruunan sekä puisen varrastikun. Kokoa kuusi valmiiksi tarjoilulautaselle, jotta kastike saa valua kuusen oksilta lautaselle. Laita puolikas hedelmä lautaselle ja tökkää tikku pystyyn keskelle kumpua.
Tee kastike valmiiksi sekoittamalla kaikki sekaisin. Anna tekeytyä hetki, jotta suola ja sokeri sulavat.
Leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Voit leikata hieman vinoon, jotta saat hieman soikeita ja suurempia kuusenoksia. Minä leikkasin osan vinoon, osan suoraan ja kasasin suuremmat oksat alimmaiseksi. Pujota kurkkuviipaleet reunastaan tikkuun ja kääntele viipaleita niin, että kasa alkaa hiljalleen muistuttamaan kuusta. Valele kurkkuja välillä kastikkeella, jotta ne maustuvat tasaisesti. Jätä tikkuun tilaa tähdelle.
Kun kuusi on kasassa, valele sitä vielä kastikkeella. Chilin palat näyttävät hauskoilta kuusen oksilla. Paina paksuhkosta juustoviipaleesta tähtimuotilla kuuseen latvatähti ja laita se paikoilleen.
_____
Kurkkukuusi-idea tuli vastaan kesällä Pinterestissä.
Joulukalenterin 21. luukku
Kun kynttilät, uudet villasukat, kylkikyljessä napottavat joulunviettäjät tai takkatuli tekevät tunnelmasta lämpimän, on raikas ja jääkylmä drinkki loistava valinta juhlajuomaksi.
Granaattiomenamojitossa maistuvat jouluiset mausteet, kaneli ja tähtianis. Eikä mojito olisi mojito ilman limettiä ja minttua. Granaattiomenaa juomassa on kolmessa muodossa: jääpaloissa, mausteisessa siirapissa sekä väriä ja rouskuvuutta tuovina, tuoreina siemeninä. Jääpalat ja siirappi kannattaa tehdä valmiiksi hyvissä ajoin etukäteen, silloin juoma syntyy nopeasti ja vaivatta.
Resepti
Granaattiomenamojito joulun mausteilla
Huom!
Yhdestä annoksesta siirappia ja yhdestä granaattiomenasta tulee 3-4 drinkkiä. Yhteen drinkkiin tarvitset noin puolikkaan, mehukkaan limetin. Yhdellä puskalla minttua (tai "vahvaa minttua") loihtii drinkit useammallekin.
granaattiomenasiirappi
1 dl granaattiomenan siemeniä
1 dl vettä
1 dl sokeria
1 kanelitanko
1 tähtianis
mojito
muutama mintunlehti
2 cl vaaleaa rommia
4 cl granaattiomenasiirappia
limetin mehua
jäitä
soodavettä/hiilihapotettua vettä
lisäksi
granaattiomenan siemeniä
mintun lehtiä koristeeksi
limetinlohkoja tai -viipaleita
Mittaa tehosekoittimeen granaattiomenan siemenet ja suristele hetkinen. Siivilöi mehu kattilaan. Voit painella siivilään jäävää mäskiä, jotta saat maut talteen (jos haluat aivan kirkasta siirappia, älä painele vaan anna mehun vain valua kattilaan). Mittaa kattilaan myös vesi ja sokeri, laita sinne myös kanelitanko ja tähtianis. Keitä pienellä lämmöllä 5-10 minuuttia, jotta sokeri sulaa ja mausteet pääsevät valloilleen. Jätä jäähtymään, anna mausteiden olla jäähtymisen ajan liemessä.
Revi muutama mintunlehti riekaleiksi, jotta maut irtoavan paremmin. Sekoita lasin pohjalla mintunlehdet, rommi ja siirappi. Mausta lorauksella limetinmehua ja sekoita. Laita lasiin reilusti jäitä ja kaada päälle hiilihapotettua vettä. Maista ja säädä makeutta siirapilla ja kirpeyttä limetinmehulla. Koristele mintunlehdillä, granaattiomenan siemenillä sekä limettilohkolla.
Joulukalenteri,
pikkuruoat,
tahnat/kastikkeet
Skagenröra eli katkaraputahna
lauantai 20. joulukuuta 2014
Joulukuun 20. luukku
Nyt olemme lempiasiani äärellä.
Skagenröra on paitsi yksi lempiruoistani, myös yksi lempisanoistani, kuten Kokkipottilan ääressä pidempään viihtyneet jo tietävätkin. Katkaraputahna kuuluu niihin ruokiin, jotka voisivat kuulua ruokaympyrääni vaikka joka päivä viikko. Ja jos näen kahvilan tai ravintolan listalla Toast Skagenin, en näe enää muita vaihtoehtoja. Vielä parempaa on, jos tahna tarjoillaan ruisleivän tai saaristolaisleivän kanssa. Toissa kesänä herra Kokki huomautti Gotlantiin ajaessamme, ettei seuraavalla pysähdyspaikalla minulle enää tarjoilla skagenia. Olin kuulema elänyt niillä neljä päivää. Heavy user.
Minulle tärkeää on, ettei majoneesin raskaus ole läpitunkevaa. Kun useimmissa katkaraputahnan ohjeissa majoneesin ja ranskankerman suhde on 1:1, on se minun tahnassani 1:2. Joskus raikastan pohjaa vielä nokareella maustamatonta jugurttia. Sitruunan ja tillin lisäksi olen maustanut tahnaa joskus tilkalla konjakkia, joskus raastetulla piparjuurella. Jos haluaa pysyä sitruunassa ja tillissä, kannattaa joukkoon raastaa hieman sitruunan kuorta. Nyt maustoin skagenröran wasabilla, joka toi tahnaan piparjuurimaista raikkautta pienellä takapotkulla.
Resepti
Skagenröra eli katkaraputahna
1 pieni punasipuli (tai puolikas, jos et ole sipulin ystävä)
1/2 dl majoneesia
1 dl ranskankermaa
250-300g katkarapuja*
1 dl tuoretta tilliä silputtuna
2-3 rkl sitruunamehua
(vajaa) 1 tl wasabitahnaa
suolaa
hieman valko- tai mustapippuria
Kuori sipuli ja hienonna se aivan pieneksi silpuksi. Sekoita sipulisilppu majoneesin ja ranskankerman kanssa tahnaksi. Lisää (kuoritut/sulatetut) katkaravut, tillisilppu, tuorepuristettu sitruunamehu sekä mausteet. Ole varovainen wasabin kanssa, älä laita sitä liikaa, ettei se jyrää voimallaan kaikkia makuja alleen. Maista ja säädä erityisesti sitruunan ja suolan tasapaino kohdilleen.
Tarjoa skagenröra saaristolaisleivän tai paahtoleivän päällä. Skagenista tulee myös aivan erinomainen pasta.
*Jos haluat tehdä erityisen juhlavan skagenröran, kuori katkaravut itse.
_____
Joulukalenterin 19. luukku
Jouluna jääpalatkin heittäytyvät juhlatunnelmaan. Granaattiomenan siemenillä ja puolukanlehdillä koristellut kuutiot ovat kauniita vesikannussa tai drinkkilasissa*.
*Täytettä drinkkilasiin on luvassa vielä viikonlopun aikana. Tonttujen täytyy kuitenkin vileä vhään hoia retepsiä.
Joulukalenterin 18. luukku
Koska överit on aina paremmat kuin vajarit, latasin riisisuklaan täyteen herkkuja. Rocky Road riisisuklaata, olkaa hyvät.
Resepti
Rocky Road riisisuklaa
4 dl puffattua riisiä (tai riisimuroja)
n. 120g suklaata
n. 1 dl kuivattuja hedelmiä (tai esim. karpaloita)
n. 1 dl pähkinöitä rouheena
n. 1 dl pieniä vaahtokarkkeja
(ripaus hyvää suolaa)
päälle
muutama pala valkosuklaata
muutama pala tummaa suklaata
Pieni kuivatut hedelmät ja rouhi pähkinät. Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita sekaan puffattu riisi, hedelmäpalat ja pähkinärouhe. Vaahtokarkit voit joko sekoittaa massan sekaan tai painella lopuksi riisisuklaalevyn päälle. Levitä riisisuklaa levyksi ja jätä jähmettymään. Voit myös tehdä pieniin vuokiin suklaasta karkkeja levyn sijaan. Sulata muutama pala valkosuklaata ja tummaa suklaata erillisissä astioissa ja lusikkaa apuna käyttäen huiski suklaata viiruiksi riisisuklaan päälle. Anna jähmettyä.
Joskus kuvauksissa käy vähän köpelösti. Yleensä olen itse yltä päältä sotkussa (ai, mikä esiliina, mikä huivi?), tällä kertaa kaatunut taustalevy teki selväksi, että kyllä se kuvaaminen alkaa jo riittää. Onneksi Apila-astia säilyi ehjänä.
(ja kun joku kuitenkin kysyy, saa puffattua riisiä monista Punnitse ja Säästä -kaupoista tai vastaavista herkkuputiikeista)
Joulukalenterin 17. luukku
Paukkukarkki on englantilainen joulunajan perinne, joka on peräisin parin vuosisadan takaa. Jostain syystä pienen yllätyksen sisältävät, karkinmalliset paketit ovat viehättäneet minua vuosia. Paperista kruunua en yllätykseen kätkisi, kuten Englannissa kaiketi tehdään, mutta pieni herkku tai kehukirje tontulta (kyllä, aikuisillekin) ilostuttaa aina.
Minulle iso osa paukkukarkin viehättävyyttä on sen avaaminen. Sillä kun tavalliset paketit avataan yksin puuhastellen, avataan paukkukarkit yhdessä. Yhdessä. Yhteen sanaan kiteytyy joulunajan useimmin esitetty toive.
Joulukalenteri,
pikkuruoat,
salaatit
Persimonlohkoja, sinihomejuustoa ja piparimuruja
tiistai 16. joulukuuta 2014
Joulukalenterin 16. luukku
Piparkakku ja sinihomejuusto on klassikkopari. Tähän glögi-iltaan sopivaan herkkuun muutin tavanomaisia mittasuhteita itselleni mieluisempaan suuntaan: pipari pääsee kyllä estradille, mutta sen rooli on murumaisen pieni. Pääosassa patsastelee persimon, kauden herkku sekin, jonka makeutta sinihomejuusto tasaa.
Kolmikko toimii myös carpacciomaisena salaattina. Persimonit siivutetaan ohuelti ja asetellaan lautaselle hieman limittäin. Päälle murennetaan juustoa ja piparkakkua. Kokeilin piparimurujen sijasta myös - kehtaanko edes myöntää - piparkakkutaikinaa. Se mikä rapeudessa hävitään, maussa voitetaan, jos kaltaiseltani taikinanystävältä kysytään.
Resepti
Persimonia, sinihomejuustoa ja piparimuruja
kypsiä persimoneja (1/2 - 1 per syöjä)
sinihomejuustoa
piparkakkuja
Pese persimonit ja lohko ne suupaloiksi. Laita persimonlohkojen päälle nökkönen juustoa, voit kiinnittää juuston tikulla. Murustele päälle piparia. Kaltaiseni taikinalover voi korvata piparimurut taikinalastuilla tai "taikinaraasteella".
_____
Joulukalenterin 15. luukku
Itse tehty maksapatee on ollut parin kilometrin mittaisella kokeilulistallani vuosia. Haaveilen maksapasteijasta, jossa on runsaasti tuoreita yrttejä - paistetussa pateessa yrttien tuoreuden säilyminen on tosin vähän kyseenalaista.
Kotitekoista pateeta odotellessa iskin kynteni kaupan maksapasteijaan. Se on puolisalainen paheeni, jonka jaan nelikoipisten assistenttiemme kanssa. Tuunasin maksapasteijan reilulla määrällä tuoretta persiljaa, se nostaa tutun maun aivan uudelle tasolle.
Resepti
Yrteillä tuunattu maksapasteija
100g maalaismaksapateeta (Snellman)
n. 3/4 dl tuoretta persiljaa
Silppua tuoretta persiljaa ja sekoita se maalaismaksapateeseen. Done! Helppoa!
Syö ruisleivän, ruisnappien tai hapankorpun kanssa.
HUOM! Tuunattu maksapasteija on aivan mielettömän hyvää myös osana tanskalaista klassikkoleipää: ruisleipää, maksapasteijaa, suola- tai maustekurkkua (Orkla), pekonia ja punajuurta. Päälle lisää yrttejä. Lautaseksi pala talouspaperia (Lotus) ja sitten sohvanmutkaan syömään.
_____
Reseptit ovat osa Sinivalkoinen jalanjälki - kampanjaa, kampanjaa suomalaisen työn puolesta. Kokit ja Potit -ruokablogi on keväästä saakka muistutellut suomalaisen työn tukemisen tärkeydestä: ostamalla Suomessa suunniteltuja ja/tai tuotettuja elintarvike- ja käyttötavaratuotteita, luomme Suomeen työpaikkoja. Jos kampanja ei ole sinulle vielä tuttu, sinivalkoiset sivut kertovat, mistä on kyse.
Olen tutustunut kahdeksan kuukauden aikana 25:een yritykseen, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa elintarvike- tai käyttötavara-alalla - samat yritykset ovat olleet kampanjaan liittyvissä jutuissa esillä myös blogissa. Nyt päättymässä oleva matka on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen.
Vaikka sinivalkoisia jalanjäljet ovat olleet erityisesti kampanjassa vahvasti mukana olleissa K-kaupoissa hyvin esillä, on suomalaisten tuotteiden löytämiseksi joutunut käyttämään ajoittain kohtuuttomastikin aikaa ja vaivaa - joskus olisi ollut helpompi ostaa ensimmäinen käteen osuva tuote ilman alkuperämietintöjä.
Osassa tuotteista on selkeästi esillä merkit, jotka ohjaavat suomalaisen työn jäljille, osassa tuotteista pakkausmerkinnöissä on parantamisen varaa. Eilen voimaan astuneissa elintarvikkeiden uusissa pakkausmerkintävaatimuksissa on monta kuluttajaa palvelevaa uudistusta, jotka osaltaan koskevat myös alkuperämerkintöjä. Uskon, että moni suomalainen on valmis maksamaan hieman enemmän kotimaista työtä tukevasta tuotteesta. Hyvät merkinnät ja merkit suomalaisuudesta auttavat tietoisen valinnan tekemistä merkittävästi.
ps. Kaikki äitini reseptit -blogin Nanna on myös puhunut suomalaisten tuotteiden puolesta. Tämän aamun parhaat naurut sainkin Nannan tontilla: rokkaava maitotyttö ja kuin yhteisestä suusta kaikuneet puheet maksapasteijan tuunaamisesta. Tätä ei oltu sovittu etukäteen. Great minds think alike!
Joulukalenteri,
pikkuruoat,
tahnat/kastikkeet
Pitaleipäjoulukuuset hernehummuksella ja granaattiomenan siemenillä
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Joulukalenterin 14. luukku
Mistä tietää, että sitä alkaa olla loman tarpeessa? No, kun leivät muuttuvat taas joulukuusiksi.
Iloa kolmanteen adventtiin!
Resepti
Pitaleipäkuuset hernehummuksella ja granaattiomenan siemenillä
hernehummus
n.205g (1 prk) valmiiksi keitettyjä kikherneitä200g (1 pss) pakasteherneitä
1-2 valkosipulinkynttä
sitruunamehua
suolaa
lisäksi
pitaleipää
granaattiomenan siemeniä
Valuta, huuhtele ja valuta uudelleen kikherneet. Sulata herneet. Kuori valkosipulinkynnet. Laita ainekset tehosekoittimeen tai sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon ja suristele juuri niin tasaiseksi tahnaksi kuin haluat. Mausta sitruunamehulla ja suolalla. Voit laittaa sitruunamehua vain vähän, jos haluat herneiden makeuden jäävän voitolle.
Pieni pitaleivät pieniksi kolmioiksi. Irroittele granaattiomenasta siemenet (todennäköisesti siemeniä jää pitaleipäkuusien jäljiltä yli, laita ne rasiassa jääkaappiin). Laita pitaleivälle kerros hummusta ja päälle granaattiomenan siemeniä.
_____
Vuoden 2014 parhaat reseptit
lauantai 13. joulukuuta 2014
Joulukalenterin 13. luukku
Enää parikymmentä päivää ja vuoden 2014 ilot, riemut, herkut ja hulluttelut on koettu. On hyvä aika ruokatilinpäätökselle. Vuosi on ollut hyvä: elämä on kohdellut lempeästi, ympärilläni on oikeita ihmisiä ja ruoka on ollut hyvää.
Selasin vuoden 2014 arkistoa ja poimin jokaisesta kuukaudesta yhden suosikkireseptini. Nostamani reseptit ovat jääneet elämään osaksi mikroruokakulttuuriamme ja arkea - suolakaramellikastike tekee muuten arjesta aika paljon makeampaa. Nämä reseptit ovat rakkaita myös tunnetasolla, sillä ruokien äärellä on koettu hienoja hetkiä kaksin tai isommalla porukalla, eletty täydeltä laidalta. Oikeasti, mitä muuta voisi toivoa?
Tammikuu
Suolakaramellikastike. Jos olet tehnyt suolakaramellikastiketta, ymmärrät kyllä.
Helmikuu
Itse tehdyt nachot. Mikään ei voita itse paistettuja nachoja (paitsi ehkä suolakaramellikastike).
Maaliskuu
Seljankukkaleivokset ovat pala aatelista leivontakulttuuria ja paratiisia samassa paketissa. Suosittelen molempia.
Huhtikuu
Karitsanlihapullat tomaattikastikkeessa. Lihapullat olivat aivan erinomaisia, mutta jos tomaatin taimet olisivat syötävää, olisin valinnut heidät (kyllä, he ansaitsevat monikon kolmannen persoonamuodon).
Toukokuu
Falafelit. Ei kahta puhetta, vaikka toukokuu näyttääkin olleen todella herkullinen kuukausi.
Kesäkuu
Nopea varhaiskaalisalaatti on kesäklassikko, jota ei voi jättää mainitsematta, koska se on synonyymi kesälle.
Heinäkuu
Radler ja vesimeloni-kookosvesijuoma. Molemmat ansaitsevat tulla mainituiksi, sillä molempia tein kesällä hullun monta kertaa. Muistatteko, että meillä oli huikean lämmin heinäkuu? Tässä loskaisessa pimeydessä sen unohtaa liian helposti.
Elokuu
Shakshukaa artisokansydämillä ja oliiveilla söimme elokuisella brunssilla purjeveneessä, raitapaidoissamme ja loistavassa seurassa. Tarvitseeko sanoa muita syitä?
Syyskuu
Sitruunaisia pannukakkuja aamiaiseksi. Elämä on!
Lokakuu
Pad Thai lievittää merkittävästi kaukokaipuuta. Lääkäreiden pitäisi määrätä Pad Thaita myös pahimpiin kaamosoireisiin.
Marraskuu
Sloppy Joe linsseistä herätti mielenkiintoista keskustelua kommenttilootassa. Sitä paitsi ruoka oli huikea maukasta.
Joulukuu
Joulukuu ei ole vielä puolessa välissäkään ja olen kirjoittanut blogijuttuja jo enemmän kuin missään muussa kuussa, kiitos joulukalenterin. Kalenteria on ollut huikean hauska tehdä - kiitos, että olet käynyt kurkkimassa luukkujen taakse. Kaksitoista luukkua on jo avattu, toinen mokoma on vielä edessä. Ennen jouluaattoa on luvassa suolaisia ja makeita reseptejä, ehkä yllätyksiäkin. Pari luukkua on vielä päättämättä, jos sinulla on toiveita luukkujen sisällöstä, kuulen ne ilomielin!
_____
.jpg)
Joulukalenterin 12. luukku
Valurautapannusta ei paistinpannu parane. Se toimii kaikilla liesillä ja kestää isältä tyttärelle. Parasta hoitoa valurautapannulle on sen ahkera käyttö - käyttämättömänä lojuva pannu saattaa kuivua tai ruostua.
Kuvassa oleva pannu kotiutui meille kirpputorilta muutamalla eurolla. Ostin kuudellakymmenellä sentillä lihakauppiaalta palan suolatonta silavaa ja pian pannu oli kuin uusi. Kun pannussa ei ollut liiemmin ruostetta eikä pinttynyttä, tahmaista pintaa, riitti sille rasvapoltto. Se on helppoa:
- Osta pala suolaamatonta silavaa. Voit käyttää myös tuubitavaraa, jos läskinpalaa ei ole saatavilla.
- Hiero silavanpalaa pannuun. Laita pannu kylmään uuniin ja säädä lämpötila 250 asteeseen.
- Kun uuni on kuuma, ota pannu uunista ja sivele se huolellisesti uudelleen silavalla.
- Laita silavalla sivelty pannu takaisin kuumaan uuniin ritilän päälle, nyt nurinpäin - laita uunin pohjalle uunipelti.
- Anna pannun olla kuumassa uunissa puolisen tuntia ja käännä sitten uunista virta pois.
- Anna pannun jäähtyä uunissa kaikessa rauhassa.
- Käytä pannua ahkerasti ja pese se heti käytön jälkeen kuumalla vedellä ilman pesuainetta. Muista, ettei valurautapannu ole soveltuva ruoan säilytykseen.
_____
aamupala|brunssi,
Joulukalenteri,
suolaiset leivonnaiset
Saaristolaisleipä
torstai 11. joulukuuta 2014
Joulukalenterin 11. luukku
Saaristolaisleipä on klassikko, joka kaipaa samaan suulliseen tasapainottavaa, suolaista päällistä. Reilu kerros voita, sienisalaattia tai skagenröraa ovat omia suosikkejani, ja myös kylmäsavuporotäyte on saaristolaisleivän kaveri. Herra Kokki taas laittaa mallaslimpulle mielellään graavikalaa.
Tein leivät perinteistä, nauvolaista reseptiä mukaellen. Taikina sai kohota viileässä yön yli, sillä pitkä kohotus tekee mielestäni kaikista hiivataikinoista nopeaa, lämpimässä tapahtuvaa kohotusta parempia sekä rakenteeltaan että maultaan. Kylmässä kohottaminen on myös ajankäytöllisesti armollisempi - leipurin tuntia pidemmät tai lyhyemmät yöunet eivät saa taikinaa kiukustumaan.
Resepti
Saaristolaisleipä
2-3 leipää
taikina
1 litra piimää
50g tuorehiivaa
1 1/2 rkl suolaa
3 dl tummaa siirappia
3 dl vehnä- tai ruisleseitä
3 dl kaljamaltaita
4 dl ruisjauhoja
9 dl vehnäjauhoja
valeluun
1/2 dl siirappia
1 1/2 dl vettä
Liuota hiiva kylmään tai huoneenlämpöiseen piimään. Käsin varmistut, ettei hiiva jää kökkäreiksi. Sekoita joukkoon myös suola ja siirappi. Sekoita. Lisää leseet, maltaat sekä jauhot. Sekoita huolellisesti. Taikina on, ja saa olla, löysää. Nosta taikinakulho peitettynä jääkaappiin kohoamaan vähintään neljäksi tunniksi, taikina saa kohota yön ylikin. Vaihtoehtoisesti voit tehdä taikinan kädenlämpöiseen piimään ja kohottaa huoneenlämmössä noin 1 1/2 tuntia.
Sekoita kohonnutta taikinaa muutamalla reilulla pyöräytyksellä ja lusikoi voideltuihin leipävuokiin. Älä laita vuokia aivan täyteen. Taikinasta tulee kaksi reilunkokoista tai kolme pienempää leipää. Jätä leivät kohoamaan huoneenlämpöön noin 40 minuutiksi liinan alle ja paista 175-asteisessa uunissa noin 1 1/2 tuntia. Kun leivät ovat paistuneet tunnin verran, valele ne siirappi-vesiseoksella. Jos leivät tummuvat liikaa uunissa, laita leivinpaperi niiden päälle. Ota leivät uunista, valele uudestaan seoksella ja jäähdytä. Saaristolaisleivät ovat parhaimmillaan hyvin levänneinä, joko leipomista seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Leipä sopii myös pakastettavaksi.
_____
Joulukalenterin 10. luukku
Viipalepiparit ovat taatusti maailman helpoimpia piparkakkuja. Sekoitat nopeasti taikinan, taputtelet levyksi, paistat ja leikkaat. Leipomisideasta valmiisiin pipareihin menee vartti ja lopputulos on loistava.
Resepti
Viipalepiparit
noin 25 kpl
100g voita
1 dl intiaanisokeria (eli täysruokosokeria)
2 rkl tummaa siirappia
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl kanelia
1/2 tl kanelia
2 1/2 dl vehnäjauhoja (korvaa halutessasi osa spelttijauhoilla)
1/2 tl ruokasoodaa
1/3 tl suolaa
Sekoita pehmeä voi, sokeri ja siirappi. Mittaan toiseen kulhoon kuivat aineet ja lisää voi-sokeriseokseen. Sekoita jauhoseos märkien ainesten joukkoon nopeasti. Vältä vaivaamista, huolellinen sekoittaminen riittää. Jaa taikina kahtia ja pyöritä molemmista paloista juuri leivinpaperille/pellille mahtuva pötkö. Taputtele tai kaulitse pötköt litteiksi levyiksi (paksuus noin 1/2 senttiä). Paista 175-asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia eli kunnes reunat ovat saaneet kauniin ruskean sävyn. Leikkaa levyt viipaleiksi heti uunista ottamisen jälkeen. Anna jäähtyä.
ps. resepti toimii erinomaisesti myös ilman mausteita.
_____
ps. resepti toimii erinomaisesti myös ilman mausteita.
_____
Joulukalenterin yhdeksäs luukku
Pähkinäinen tuokio sohvanmutkassa on helppo perustella itselleen tuotannollisilla syillä; onhan se nyt sielua hivelevää tuottaa itse askartelumateriaalinsa. Meillä pussillinen pistaasipähkinänkuoria kertyi pikkuhiljaa ja odotti askartelijaa parisen vuotta. Älä kysy, miksi alunperin edes aloin säästää kuoria. Ehkä siitä samasta käsittämättömästä syystä, jonka vuoksi äitini oli kaiken varalta säästänyt oluttölkin klipsejä. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin aarteita tarvitsee tehdäkseen YouTube-videon.
Tarvitset joulupalloa varten:
- kourallisen pistaasipähkinänkuoria
- styroxpallon
- askartelumaalia & pensselin
- askarteluliimaa
- narua & tikun narunpään törkkimiseen pallon koloon
_____
Joulukalenterin kahdeksas luukku
Idea hauskoihin karkkiporoihin tuli arkisella työreissulla, jolloin totesin porojen olevan tismalleen samansävyisiä loskan kanssa - jep, terveisiä poronhoitoalueen nurkalta. Kaipasin poroille oikeasti punaisena loistavaa petterinenää, sillä silloin heidän ja meidän matka taittuisi turvallisemmin, ilman vaaraa konepellillä kotiinkuljetetusta paistista.
Karkkiporot ovat helppoja ja saavat taatusti hymyn huulille. Vartaloksi sopii vaahtokarkki ja jalat syntyvät suolatikuista. Sarviin saa mukavasti muotoja, kun ne tekee pienistä pretzel-suolarinkeleistä. Porot voi tehdä myös tikkareiksi, jolloin vartalo käännetään pystyyn ja kokonainen suolatikku laitetaan tikkarin tikuksi. Suklaalla valeltu poro on oikea herkkupala - makean ja suolaisen yhdistelmä on jälleen kerran lyömätön.
Resepti
Karkkiporot
vaahtokarkkeja
suolatikkuja
pretzel-suolarinkeleitä (snäksejä)
suklaata
punaisia karkkea (puolita tarvittaessa)
pikeeriä liimaksi ja silmiksi (silmiksi käyvät myös valkoiset sokerihelmet)
mustapippurirouhetta silmien mustuaisiksi (tai pieniä keksinmuruja)
Tökkää vaahtokarkkiin jalat ja rikotuista pretzeleistä tekemäsi sarvet. Sulata suklaata vesihauteessa ja valele esimerkiksi pikkulusikkaa apunasi käyttäen poron vartalo suklaalla. Valuta hieman ja siirrä leivinpaperin päälle kovettumaan. Jos teet tikkarinmallisia poroja, laita ne kuivumaan esimerkiksi sopivankokoiseen lasiin. Kun suklaa on jähmettynyt, liimaa pikeerillä porolle nenä ja silmät. Anna pikeerin kovettua.
Karkkiporot sopivat tarjottavaksi sellaisenaan tai laitettavaksi vaikka kakun päälle.
_____
Joulukalenterin seitsemäs luukku
Makea, suolainen ja joulunmausteinen. Sellainen on punasipulihilloke, joka on upea lisäke monelle jouluiselle ruoalle. Meillä punasipulihilloke on jo el clasico, joulunaikaan kuuluva lisäke. Kinkun tai muun lihan kaverina hilloke on omimmillaan ja maksapateen rinnalle se kuuluu ilman muuta. Mutta se on hyvää myös lanttulaatikon ja sienisalaatin kanssa tai leivällä suolaisen juuston parina. Ja jos paistat vuohenjuustokiekkoa leivänpalan päällä uunissa, ja tarjoat sen kuumana hillokkeen kanssa, saat helpon pikkusyötävän pöytään nopeasti. Pieni purkki punasipulihilloketta on myös kiva joulunajan tuliainen tai muistaminen.
Resepti
Mausteinen punasipulihilloke
noin 2 1/2 dl hilloketta
300g punasipulia
3-4 valkosipulinkynttä
2 dl punaviiniä (tai 1 dl punaviiniä + 1 dl vettä + 1tl punaviinietikkaa)
1/2 dl hunajaa
1/2 dl muscovadosokeria (tai fariinisokeria)
1/2 tl suolaa
veitsenkärjellinen muskottipähkinäjauhetta
1 kanelitanko
pari pyöräytystä mustapippuria myllystä
Kuori punasipulit ja valkosipulinkynnet. Puolita punasipulit ja siivuta ne ohuelti. Tee valkosipulista pientä silppua. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä pienellä lämmöllä, kunnes sipulit ovat täysin pehmeitä ja nestettä on jäljellä vain hieman (noin puoli tuntia). Muista kuitenkin, että hilloke tiivistyy jäähtyessään, joten aivan nesteettömäksi sitä ei kannata keittää. Nouki kanelitanko pois ja purkita puhtaisiin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa. Tarjoa punasipulihilloke esimerkiksi osana juustopöytää tai maksapateen tai kinkun kanssa.
____
Joulukalenterin kuudes luukku
Kun piparinleivonta kyllästyttää, kaivetaan esiin sakset ja liima. Tai aivan ensimmäiseksi on pakko syödä pähkinöitä, sillä askartelemaan pääsee, kun pähkinöistä on jäljellä enää kuoret.
Saksanpähkinänkuorista tehdyt hiirimagneetit ovat helppoja ja nopeita tehdä, ja homma sopii pienillekin tontuntöpsyköille. Askarteluohjeet löydät alla olevasta videosta. Varaa valmiiksi:
- saksanpähkinänkuoria
- kartonkia
- liimaa
- magneettinappeja
- nahkanauhaa hännäksi
- sakset ja musta tussi
Joulukalenteri,
makeat leivonnaiset,
pikkuruoat
Pikkuruiset piparkakkutalot
perjantai 5. joulukuuta 2014
Joulukalenterin viides luukku
Kaksi vuotta sitten tein aivan pieniä piparkakkutaloja. Nyt pienensin mittakaavaa entisestään - miten hurmaavia pikkumökkejä taloista tulikaan! Pikkuruiset piparkakkutalot sopivat glögimukin reunalle, jälkiruokapöytään tai vaikka jäädykkeen tai juustokakun päälle. Ne hurmaavat myös joulupuurolautasen reunalla tai lusikassa odottavana yllätyksenä.
Pienten talojen rakennukseen käy mikä tahansa piparitaikina. Talot pysyvät kasassa pikeerillä, joten kuuman sokerin kanssa ei tarvitse taiteilla. Kaavat pikkuruisiin piparitakoihin voit tallentaa ja/tai tulostaa alla olevasta linkistä. Huomaathan, että tarvitset kaikkia kaavan osasia kaksin kappalein.
Joulukalenterin neljäs luukku
Pikkujouluaika on melkein parasta koko joulussa. Ystäviä ja sukulaisia tulee kutsuttua tavallista useammin piipahtamaan teellä tai glögillä. Mitään suurta tai vaivalloista ei tarvitse tarjota, tärkeintä on yhdessäolo, mutta jotain pientä purtavaa glögin kanssa on kuitenkin mukava olla.
Maustetut tuorejuustopallot ovat sopivan helppoa tarjottava glögikutsuilla. Köökkimaakarinkin kannalta ne ovat mainiota tarjottavaa; maku vain paranee, jos juustomassan tekee edeltävänä päivänä. Rinnalle sopii joko itsetehty näkkäri tai kaupan ruislastut. Myös osana juustopöytää tuorejuustopallot ovat raikas vaihtoehto.
Resepti
Maustetut tuorejuustopallot
juustopallot
200g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
1 dl hienoksi raastettua, maukasta juustoa (esim. emmental)
1 pieni shalottisipuli
1/2 tl sinappia
1/2 tl hunajaa
1/2 tl mustapippurirouhetta
1/2 tl Sriracha-kastiketta (tai vastaavaa, maun mukaan)
n. 1/2 tl suolaa
n. 1/2 dl persiljasilppua (tai enemmänkin)
lisäksi
1/2 dl persiljasilppua
1/2 dl pähkinärouhetta (esim. hasselpähkinä ja pekaanipähkinä sopivat hyvin)
1/2 dl kuivattuja karpaloita hienonnettuna
Kuori shalottisipuli ja hienonna se niin pieneksi silpuksi kuin ikinä osaat. Ja sinähän osaat. Silppua persilja hyvin pieneksi silpuksi. Raasta juusto pienellä raastinterällä. Sekoita kaikki ainekset huolella sekaisin. Maista ja säädä tarvittaessa makuja. Laita jääkaappiin kelmun alle tai rasiaan ja anna maustua mielellään seuraavaan päivään.
Silppua persilja, rouhi pähkinät ja kuivatut karpalot, laita ne kukin omalle lautasellensa. Kaada astian pohjalle mahdollisesti erottunut hera pois ja jaa juustomassa kolmeen osaan. Pyöritä kämmenten välissä palloiksi ja pyöritä jokainen omassa päällysessään kauniiksi palloksi.
____
ps. Jos maustettua tuorejuustoa jää, hyödynnä jämät esimerkiksi pastan seassa, kastikkeissa tai suolaisten piirakoiden täytteinä.
Hävikistä herkuksi,
Joulukalenteri,
makeat leivonnaiset
Suklaa-pistaasimarengit
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Joulukalenterin kolmas luukku
Suklaiset marengit ovat usein niin suuria, että ne tehdään kai isoilla kauhoilla. Nämä suklaa-pistaasimarengit ovat toista maata: kevyitä kuin unelmat ja sopivan pieniä tarjottavaksi yhdessä muiden juhla-ajan sulostuttajien kanssa. Suurisuinen nappaa herkun yhdellä haukulla, me muut syömme marenginmuruja vielä huomennakin sohvanmutkista.
Resepti
Suklaapistaasimarengit
n. 20 kpl
2 kananmunanvalkuaista
1 dl sokeria
noin 50g tummaa suklaata
n. 2 rkl rouhittuja pistaasipähkinöitä
Tarvitset sähkövatkaimen, kaksi teräskulhoa ja kattilan, jonka päälle kulho asettuu mukavasti uppoamatta. Varmista, että teräskulhot ovat puhtaat. Laita toiseen teräkulhoon valkuaiset ja sokeri. Kiehauta muutama sentti vettä kattilan pohjalla ja nosta valkuais-sokerikulho kattilan päälle. Varmista, ettei vesi osu kulhon pohjaan. Säädä lieden lämpötila pienelle; veden ei tarvitse kiehua, höyry kypsentää marengin.
Kuori ja rouhi pistaasipähkinät. Vatkaa valkuais-sokeriseosta voimakkaasti, kunnes vaahto on kiiltävää ja kovaa. Kun nostat vatkaimet pois, marenkiin jää kauniita huippuja. Nosta valmis marenki pois kattilan päältä ja aseta höyryn päälle toinen teräskulho, johon olet pilkkonut suklaan. Anna suklaan sulaa ja sekoittele sitä välillä. Suklaan sulaessa sekoita pistaasipähkinärouhe marengin sekaan. Kun suklaa on sulaa kippaa se marenkivaahdon sekaan ja sekoita huolimattomasti.
Nostele lusikalla tai kahdella marengista nökkösiä leivinpaperin päälle ja kypsennä suklaapyörremarengit uunissa 80-100-asteessa noin 40 minuuttia. Mikäli teet suurempia marenkeja, lisää paistoaikaa. Kun marengit ovat kevyitä ja ne irtoavat helposti leivinpaperista. Jos haluat täysin rapeita marenkeja, voit jättää ne sammutettuun uuniin varsinaisen paistoajan jälkeen.
____
Joulukalenterin toinen luukku
Persimonit ovat parhaimmillaan juuri nyt, makeuttamassa vuoden pimeintä aikaa. Raikkaat ja makeat hedelmät ovat herkullisia siltäänkin, mutta ne saavat syviä makusävyjä uunin lämmössä uuniomenan tapaan tehtynä. Mantelitoskaa täytteeksi sekä hieman vaniljajäätelöä tai -kastiketta kuumaa uunipersimonia huumaamaan, ja helppo jälkiruoka vaikka itsenäisyyspäivän juhlapöytään on valmis.
Resepti
Uunipersimonit matelitoskalla
2-4 annosta
2 persimonia*
50g voita
50g (1 1/2 dl) mantelilastuja
1/2 dl muscovadosokeria
1/2 tl kanelia
ripaus muskottipähkinää
lisäksi
vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä
Laita uuni lämpiämään 180-asteeseen. Puolita persimonit ja poista kannat. Asettele persimonit uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Sulata kattilassa voi ja sekoita voisulaan mantelilastut, sokeri sekä mausteet. Sekoita huolella ja anna muhia pienellä lämmöllä hetki, jotta sokeri sulaa ja maut tiivistyvät.
Lusikoi mantelitoska persimonien päälle ja paista 180-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia eli kunnes toskakuorrute on saanut väriä ja persimonit ovat lämmenneet. Tarkkaile tilannetta, älä päästä mantelitoskaa palamaan. Persimonit jäävät näin paistettaessa vielä napakoiksi. Jos haluat superpehmeitä persimoneja, voit esipaistaa niitä uunissa kymmenisen minuuttia ja lisätä vasta sitten toskatäytteen.
Tarjoile lämpiminä vaniljakastikkeen tai vaniljajätelön kanssa.
_____
*Persimon tunnetaan myös nimellä sharon ja kaki. Sama hedelmä, monta nimeä.
Joulukalenterin ensimmäinen luukku
Pitäkää hatuistanne kiinni ja hypätkää rekeen, nyt mennään!
Kokit ja Potit -ruokablogin ensimmäinen joulukalenteri kehrää joulutunnelmaa joka päivä aina jouluaattoon saakka. Matkan varrella luvassa on leppoisia juttuja ja herkullisia matkaeväitä, vähän sivutuulta, jota voi kutsua myös vloggaukseksi, ja viettävää myötämäkeä. Ja aivan ehdottomasti hyvää tunnelmaa - tervetuloa mukaan!
Joulukalenterin ensimmäisessä luukussa soitetaan fanfaareja ja herkutellaan klassisen Millefeuille-leivoksen kahvisella muunnoksella. On nimittäin aika paljastaa taannoisen reseptikilpailun voittaja.
Testasin kaikki minulle lähetetyt reseptit, ja valitsin lopulta voittajaksi reseptin (alla), joka hurmaa sekä näyttävyydellään, helppoudellaan että maullaan. Napoleonin leivoksena ja tuhatlehtisenäkin tunnettu, alunperin ranskalainen Millefeuille (tai mille feuille tai mille-feuille) saa täytteekseen Frezza-juomasta keitettyä, vienosti kahville maistuvaa täytettä sekä vadelmia. Rapea lehtitaikina ja samentinpehmeä täyte yhdistettynä raikkaisiin vadelmiin on hieno kokonaisuus. Onnea Marialle Helsinkiin!
Resepti
Mokka Millefeuille
9 isoa tai 18 pientä leivosta
pohjat & kannet
3 kpl voi- tai torttutaikinalevyä (pakaste)
täyte
2 dl Frezza-juomaa (esim. Frezza Latte)
2 rkl sokeria
2 kananmunan keltuaista
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl maissitärkkelystä
lisäksi
vadelmia
tomusokeria
Sulata voi- tai torttutaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa levyt joko kolmeen tai kuuteen osaan. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia eli kunnes paistokset ovat saaneet hieman väriä ja kohonneet näyttävästi (uuneissa on valtavia eroja, meillä riitti 10 minuuttia, jotkut uunit tarvitsevat selvästi enemmän aikaa).
Valmista täyte. Kuumenna frezza-juoma kiehumispisteeseen. Juoman lämmetessä vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi, kevyeksi vaahdoksi. Sekoita keltuais-sokeriseokseen vehnäjauhot ja maissitärkkelys. Vatkaa puolet kuumasta frezzasta huolellisesti seoksen joukkoon, lisää myös toinenkin puoli frezzasta. Kaada seos taikaisin kattilaan ja kuumenna sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen parisen minuuttia tai kunnes kiisseli paksuuntuu. Ota kattila pois liedeltä, siirrä kiisseli toiseen astiaan ja laita kelmu päälle. Jäähdytä.
Halkaise paistetut pohjat, jotta saat pohjia ja kansia. Lusikoi väliin täytettä. Laita väliin myös muutama vadelma. Asettele kansi leivoksen päälle. Tee samoin kaikille leivoksille. Tupsuttele päälle tomusokeria ja tarjoa heti.
_____
Voittajaksi olisin voinut valita maun puolesta myös törkeän hyvän, suklaisen lattepirtelön, jonka 14-vuotias
siskonpoikani innostui kilpailuun kehittämään. Mutta ehkä lähisukulaisen valitseminen
voittajaksi ei olisi ollut reilun pelin sääntöjen mukaista. (Sama tuleva unelmavävy
muuten vastasi muutama viikko sitten "mitä syötäisiin välipalaksi?"
-kysymykseeni: "Entä jos minä tekisin vaikka pannaria." Oikeasti,
liian ihana tyyppi!). Mutta kuten lupasin, lähetän omakustanteisesti voittajan lisäksi kahdelle muulle reseptinikkarille pienen palkinnon. Lattepirtelö ansaitsee ehdottomasti toisen bonuspalkinnoista.
Reseptikilpailu oli osa Blogirinki Median ja Pauligin #frezzaresepti -kampanjaa, jossa neljä bloggaajaa haastettiin kehittämään resepti Frezza-juomasta. Bloggaajat puolestaan haastoivat ja lukijat mukaan kehittämään reseptejä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
