Savonlinna – täyden kympin kesäkaupunki

Suomalaisessa järvimaisemassa on jotain maagista. Se saa samaan aikaan mielen rauhoittumaan ja ajatukset kirmaamaan. Järven rannalla sijaitsevat kaupungit tuntuvat aina kotoisilta – järvi tekee ehkä yhtä lailla hyvää kaupungille kuin ihmisellekin. Viime viikolla nautin järvimaisemista Saimaan rannalla, Savonlinnassa. Viihdyin kaupungissa mainiosti: söin hyvää ruokaa, nautin oopperasta, söin paljon mansikoita ja hengitin järvimaisemaa.

Savonlinna ruokakaupunkina

Ruokakaupunkina kesäinen Savonlinna on pikkukaupungiksi yllättävän monipuolinen. Osa keskustan ja lähiseudun ravintoloista on auki vain kesäisin kuin kesäkaupungissa konsanaan. Talvella tienoo on taatusti tunnelmaltaan aivan toisenlainen. Poimin alueen ravintola- ja kahvilatarjonnasta muutaman mielenkiintoisen paikan, joihin ehdottomasti kannattaa tutustua.

Koko Savonlinnan keskusta kiertyy Saimaan rannalla olevan torin ympärille, jota kaupungissa kulkeva ei voi ohittaa. Torilla on useita lörtsyjä tarjoavia kahviloita, joskaan parhaaksi lörtsyksi kehuttua Laurikaisen lörtsyä ei torilta kaiketi saa. Mutta parhaat muikut torilta kuulema saa – lounasaikaan kauniina kesäpäivänä muikkujen syöjiä oli jonoksi asti. Toritunnelmassa on aina jotain upeaa!

Kesäistä tunnelmaa on myös aivan keskustan tuntumassa, kahden sillan takana olevassa kauniissa Sulosaaressa sijaitsevassa Lettukahvila Kalliolinnassa. Ihanan kotoisa ja viehättävä kahvila tarjoaa rapeareunaisia lettuja suolaisilla ja makeilla täytteillä (myös gluteenittomana ja vegaanisena). Suolainen lettu alkuruoaksi ja makea versio jälkiruoaksi on vahva suositukseni. Ydinkeskustan kahviloista kannattaa tutustua ainakin Café Alegriaan. Myös Kahvila Alku on mukava paikka istahtaa teelle tai kuohuvalle.

Lähellä Alegriaa sijaitsee Panimoravintola Huvila, joka on mainio ruokapaikka. Huvilan pihalla järjestettävä Panimoklubin esiintyjäkaarti kannattaa kulttuurinnälkäisten katsastaa oopperajuhlienohella.

Älä missaa näitä: Punkaharju ja Rantakivi

Savonlinnasta kannattaa ehdottomasti tehdä päiväretki Punkaharjulle. Helpoiten noin 30 kilometrin päässä oleviin kansallismaisemiin pääsee autolla, mutta myös sisävesilaiva vie perille – ja tuo takaisin kaupunkiin.

Maisemien lisäksi aikaa kannattaa varata Hotelli Punkaharjulle. Odotin paikalta paljon, mutta se oli vielä paljon enemmän. Kävin hotellilla nyt ystävien kanssa vain illallisella, mutta seuraavalla reissulla aiomme jäädä uniikkiin kohteeseen myös yöksi. Harvoin mikään hotelli tai ravintola jää mieleen yhtä vahvasti kuin Punkaharjun vaaleanpunainen pitsihuvila. Hotelli oli vaikuttava kokonaisuus upeilla yksityiskohdilla. Ruoka oli erinomaista ja palvelu ensiluokkaista. Hotelli Punkaharju on jo itsessään syy matkata alueelle.

Matkalla Savonlinnasta Punkaharjulle, noin 10 kilometriä ennen Punkaharjua, järven rannalla on pieni tienvarsikahvilan näköinen mökki, jonka ohi ajaa helposti. Niin teimme mekin, vaikka Cafe Rantakivi kiinnittikin huomiomme ensisijaisesti autoja täynnä olevalla parkkipaikallaan. Palasin paikallisten vahvasta suosituksesta Rantakivelle seuraavana päivänä, ja mikä upea kahvila-ravintola se olikaan. Kaikki tarjottava valmistetaan itse paikallisista raaka-aineista. Ruoka oli simppeliä mutta todella maukasta, pullat ja kakut houkuttelevia. Jarrujalka pohjaan tässä kohtaa maantietä!

Savonlinnan opera special

Savonlinnan ylpeys ja kesän kohokohta kaupungissa on tietenkin oopperajuhlat. Oopperajuhlat ovat varmasti kahden ensimmäisen asian joukossa, jotka Savonlinnasta tulevat mieleen. Ja luultavasti se toinenkin liittyy vankasti juhliin – keskiaikainen Olavinlinna keskellä järveä on paitsi kaupungin maamerkki myös juhlien päänäyttämö.

Olavinlinnan muurien suojissa laulettiin oopperaa ensimmäistä kertaa yli sata vuotta sitten. Musiikki soi tänäkin vuonna heinäkuun alkupuolelta elokuun 6. päivään saakka. Pikkukaupunki täyttyy taiteilijoista ja juhlavieraista, ja juhlahumu tuntuu olevan tarttuvaa sorttia.

Kävin Savonlinnassa ja oopperajuhlilla viimeksi pari vuotta sitten. Nyt olin kaupungissa juhlien avajaisviikolla, kun koko kaupunki eli oopperaa odottavassa tunnelmassa. Pääsin piipahtamaan harjoituksissa, mykistyin kenraaliharjoituksissa ja liikutuin Mozartin Ryöstö seraljista -oopperan ensi-illassa*.

Vaikka ooppera ei kulttuurimuotona kuuluisikaan ykkössuosikkeihin, on Savonlinnan oopperajuhlissa tapahtumana niin valtavasti muitakin ulottuvuuksia, ettei niitä kannata jättää kokematta. Hiljalleen rantaväylää pitkin kohti linnaa valuvan ihmisvirran odottava tunnelma, hyvä ruoka ennen illan esitystä, rantaan tuuttaillen lipuvat sisävesilaivat, liki kahdeksankymmenpäisen orkesterin upea kyky luoda mielikuvia ja vaihtaa vallitsevaa mielialaa, väliaikaskumppa tai paikallisen panimon valmistama Olof- tai Opera-olut sekä linnan mukulakivilattiat. Kaikki hurmaavia elementtejä, jotka nivoutuvat oopperakokemuksen kanssa yhdeksi loistavaksi paketiksi.

Olavinlinnan tunnelma on täysin ainutlaatuinen. Linnan muurit luovat lavastuksille – ja koko oopperateoksille – raamit, jotka ovat samaan aikaan vahvat ja satumaisen pehmeät. Satoja vuosia vanhan linnan tunnelma on suorastaan taianomainen. Tunnelma pysäyttää ja värisyttää, kiehtoo ja koukuttaa. Hyvän ruoan ja kulttuurielämysten ympärille on helppo rakentaa hyvä loma.

*Ensi-illassa olin Savonlinnan oopperajuhlien kutsuvieraana, muutoin matka oli omakustanteinen.