Nopea arkiruoka: Pasta puttanesca

keskiviikko 31. tammikuuta 2018


Hyvä pasta on kuin ystävä, joka pelastaa arjen pinteestä ja saa hymyn huulille. Pasta puttanesca on juuri sellainen ystävä.

Pasta puttanescassa konkretisoituu monen muun pastan tavoin italialaisen ruoan nerokkuus. Vähäiset ja yksinkertaiset mutta laadukkaat ainesosat löytyvät kotoa liki aina. Ruoka on suoraviivaista, ja se on nopeasti lautasella. Puttanesca syntyy säilykehyllyn aineksista, jotka muodostavat täydellisen kokonaisuuden. Erinomainen ruoka siis #arjentaklaaja-sarjaan.

Säilötyt tomaatit, suolaiset oliivit ja kaprikset sekä pari sardellifilettä ovat pastakastikkeen ydin. Kastike sekoitetaan pastaan jo kattilassa, jotta pasta imaisee itseensä kastikkeen makuja. Annokset viimeistellään persiljalla, tilkalla oliiviöljyä ja parmesaanilla. Koko komeus on pöydässä noin vartissa.




Resepti







Pasta puttanesca

kahdelle


200 g pastaa
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä 
400 g säilöttyjä tomaatteja
2–4 sardellifilettä (voi jättää myös pois)
noin 1 dl kalamata-oliiveja
kuivattua chiliä rouheena maun ja tulisuusasteen mukaan
noin 1 rkl pieniä kapriksia
suolaa
mustapippuria
(1 tl hunajaa tai sokeria)


lisäksi
tuoretta persiljaa
parmesaania
oliiviöljyä


Kuumenna öljy pannulla ja kuullota viipaloitua tai hienonnettua valkosipulia öljyssä hetki. Lisää tomaatit, hienonnetut sardellifileet, oliivit ja kaprikset. Painele tomaatteja, jotta ne hajoavat. 

Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä. 

Maista kastiketta ja lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tasapainoita makua tarvittaessa tilkalla makeutusta. Sekoita pasta kastikkeen joukkoon.

Annostele lautasille, silppua päälle persiljaa, raasta parmesaania ja huiskaise lopuksi oliiviöljyä.

_____




2

Mistä saa Oulun parhaat pizzat?

keskiviikko 24. tammikuuta 2018


Vuosi sitten tammikuussa testasimme oululaisia grillejä. Hytisimme ydintalven napakassa pakkasessa ja jaoimme hampurilaiset ja makkaraperunat kahdeksaan osaan. Nyt testiin pääsivät pizzat – tai känkyt – kuten Oulussa sanotaan.

Testasimme viisi pizzeriaa. Mukaan valittiin pizzerioita suositusten mukaan, ja listalle pääsi myös pari klassikkopaikkaa, jotka ovat toimineet 80-luvulta saakka. Kiihkeän viestittelyn päätteeksi yhdeksän hengen raatimme päätyi näihin pizzerioihin: Tarantella (Rajakylä), Napoli (Tuira), Da Mario (keskusta), Kotipizza (keskusta, Torikatu) ja Da Max (keskusta).

Yksi seikka on hyvä huomioita: tällä pizzakierroksella emme käyneet Oulun premium-pizzeriassa, Cantinassa, joka edustaa selvästi laadukkaampaa pizzatarjontaa. Emme päätyneet myöskään Tubaan, jonka osaamiseen minulla on vahva luotto, vaikka pizza onkin Tubassa varsin uusi tulokas. Molemmissa paikoissa pizzat leivotaan juureen tehtyyn taikinaan. Ja molemmissa paikoissa täytyy käydä pian ikään kuin jälkipuinneilla. Aika hyvä syy suunnata taas pian pizzalle, eikö? Pakkohan jonkun on pitää huoli kaupungin pizzojen tilasta.




Söimme kaikissa paikoissa kaksi pizzaa, Margheritan ja Capricciosan salamilla. Ensimmäinen on sellainen täydellinen pizzamittari. Sillä mitataan liki pyhän kolminaisuuden, pohjan, tomaattikastikkeen ja juuston, maku, laadukkuus ja tasapaino. Capricciosa pääsi pöytään, koska sen sisältämä kinkku on myös yksi laadun mittari, ja herkkusienistäkin haluttiin päästä selvyyteen. Salami otettiin lisätäytteeksi samasta syystä. Pizzat arvioitiin kahdella tavalla: vapailla sanamuodoilla ja paikan päällä täytetyllä Sheet-taulukolla, johon kirjattiin numeerisesti, desimaalin tarkkuudella palvelu, pizzojen ulkonäkö ja maku.


Saimme kaikissa viidessä paikassa iloksemme hyvää ja nopeaa palvelua, vaikka yhdeksän hengen ja kahden pizzan kombinaatio ei bisneksenä kovin loistelias yhtälö ollutkaan.  Napoli ja Kotipizza erottuivat muista kinkuillaan, kun muissa pizzerioissa kinkkuna käytettiin lähinnä jauhomakkaraa muistuttavaa tuotetta. Salami oli kaikissa paikoissa oikein mainio. Herkkusienet olivat Kotipizzaa lukuun ottamatta vetisiä purkkisieniä, ne kannattaisi ainakin painella huolella kuivaksi ennen pizzan päälle levittämistä.

Kaikissa testatuissa paikoissa pettymyksen tuotti tomaattikastike, Kotipizzassa se oli mielestäni raikkainta. Tomaattikastikkeeseen soisi panostettavan paljon nykyistä enemmän, sillä vedellä jatkettu tomaattipyre, jota luulen näiden pizzerioiden pääasiassa käyttävän, ei ole erityisen hyvä pizzakastike. Myös laadukkaampi juusto – vaikka vaihtoehtona lisämaksusta – toisi pizzaan aivan uuden ulottuvuuden.



Palataanpa vielä hetkeksi otsikkoon. Mistä saa Oulun parhaat pizzat? Tämän pizzakierroksen voittajaksi suoriutui Pizzeria Napoli Tarantellan kiriessä liki kannoille. Jos hinta otetaan pisteytyksessä huomioon, keikahtaa kärkisijat päinvastoin, sillä Tarantella oli kierroksen halvin paikka, Napoli Kotipizzan jälkeen kallein. Myös Kotipizza sai varsin hyvät pisteet. Mielikuvista ja odotuksista huolimatta Da Mario oli kierroksen antikliimaksi, se sai vain himpun verran paremmat pisteet kuin hännille jäänyt Da Max. Jos taulukosta poimii vain minun antamat pisteet, oli kierroksen paras Margherita Napolissa ja paras Capricciosa Kotipizzassa. Että ota tästä kärkikolmikosta nyt sitten selvää. Sitä paitsi luulen, että jos puhutaan Oulun parhaasta pizzasta, sekoittavat Cantina ja Tuba kärkikolmikkoa entisestään.


Lue myös nämä:

Pastanjauhajat: Pizzakierros Oulussa – Tour de Känkky
Kokkeillaan: Tour de känkky eli pizzojen pisteytys

_____



8

Vege-rendang – parasta mitä nyhtökaurasta voi tehdä

tiistai 16. tammikuuta 2018


Kuulutko kanssani samaan leiriin? Leiriin, jonka mielestä nyhtökaura on ideana ja innovaationa aivan loistava, mutta joka on ollut kerta toisensa jälkeen hieman pettynyt nyhtökaurasta tehtyihin ruokiin. Tämä juttu on nyt erityisesti sinulle. Ja siis myös minulle.

Olen testannut nyhtökauraa monenlaisissa ruoissa. Tähän mennessä onnistunein kokeilu on päätynyt blogiinkin, tuhdin makeassa kastikkeessa viimeistelty nyhtis on oikein hyvää salaatin tai patongin välissä. Tämän lisäksi olen koittanut saada maun ja rakenteen kohdalleen useampaan kertaan muissa ruoissa. Olen yrittänyt paahtaa, paistaa ja hauduttaa, mutta julkaisukelpoisia onnistumisia ei ole tullut. Mutta nyt meni nappiin: Vege-rendang on parasta mitä nyhtökaurasta voi tehdä. 

Tarvittiin vain vähän vege-gurun vetoapua. Reseptistä kaikki kunnia ja kiitos kuuluu nimittäin Hannalle, jonka käsialaa ohje on. Hanna on myös toistuvasti patistellut minua rendang-reseptin ääreen, kun olen kaupan parkkipaikalta, hyllyjen välistä tai sohvannurkasta viestittänyt, että mitä ihmettä sitä keksisi ruoaksi. Meillä on Hannan kanssa niin samanmoinen ruokamaku, että hänen reseptejä ei tarvitse edes säätää omaan suuhun sopiviksi, ne ovat sellaisenaan minulle toimivia.

Vege-rendang on loistava ruoka monella tapaa. Maut ovat intensiiviset, valmistus perinteistä lihaversiota selvästi nopeampaa ja makumaailma on moninainen ja vivahteikas. Ruoka on pöydässä puolessa tunnissa – kuten arjentaklaajan kuuluukin –, jos maustetahnan tekee etukäteen. Ja sitähän voi tehdä vaikka triplasatsin viikko etukäteen ja tarvittaessa vaikka pakastaa. Niin minä aion seuraavalla kerralla tehdä.




Resepti






Vege-rendang – parasta mitä nyhtökaurasta voi tehdä


2–3 annosta


maustetahna
1 pieni sipuli tai salottisipuli
4 valkosipulinkynttä
2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2–3 tuoretta punaista chiliä
1 sitruunanruoho (8–10 cm tyvestä)
1 tl kurkumaa
hieman mustapippuri myllystä
2 rkl kookosöljyä

rendang
1 pkt (250 g) nyhtökauraa
4 dl kookosmaitoa
1 rkl soijakastiketta
4 kaffirlimetin lehteä
2 rkl kookossokeria
1 tl suolaa

lisäksi
keitettyä riisiä
tuoretta korianteria
limetinlohkoja
(tuoretta chiliä silputtuna


Valmista ensin maustetahna. Kuori ja pieni sipuli ja valkosipulinkynnet, inkivääri, chili sekä sitruunaruoho. Laita kaikki tahnan ainekset mortteliin tai pieneen tehosekoittimeen ja nuiji/aja tahnaksi. 

Laita tahna pannulle ja paista muutama minuutti, jotta mausteet avautuvat. Lisää kookosmaito, soija, nyhtökaura, kaffirlimetin lehdet ja sekoita. Hauduta pienellä lämmöllä puolisen tuntia. Mausta sokerilla ja suolalla.

Keitä riisi rendangin hautuessa. Tarjoa vege-rendang keiteyn riisin kanssa. Viimeistele tuoreella korianterilla ja purista limetin mehua halutessasi annoksen päälle.

_____





3

Vegeburgersalaatti

lauantai 13. tammikuuta 2018





Onkohan uuden vuoden alkuun sisäänrakennettu joku kevyempien ruokien kaipuukausi, sillä se iskee joka vuosi viimeistään, kun lähestytään vuoden ensimmäisen kuukauden puoliväliä. Tänä vuonna se iski minulle alkuviikosta. Keho huusi salaatteja ja raikkaita makuja. Ja kun Soyappétit Meals pyysi minua tutustumaan kaupallisen yhteistyön merkeissä vaivattomiin tuotteisiinsa, oli resepti-idea heti selvä: burgerisalaattia pöytään.




Vegeburgersalaatti on ruoka, joka pitää nälkää erinomaisesti. Maut on silti kohdillaan, kuten burgerissa konsanaan. Salaatti saa olla pääroolissa, ja lisäksi sekaan laitetaan niitä aineksia, mistä hampurilaisissakin tykkää. Pilkoin salaattipohjan päälle reilusti tomaattia ja avokadoa, molemmat kun ovat suosikkejani kotitekoisen hampurilaisen välissä. Pihvit tein Soyappétit Mealsin Burger mix -seoksesta.

Pihvien valmistus oli superhelppoa: pussin sisältö kulhoon ja vettä päälle. Valmiiksi maustettu soijarouhe turpoaa käyttövalmiiksi kymmenessä minuutissa. Sitten pihvit voi jo muotoilla ja lykätä uuniin tai paistaa pannulla. Minä paistoin pihvit uunissa yhdessä bataattilohkojen kanssa. Rakenteesta tuli mukavan mehevä ja napakka, hyvin jauhelihapihvimäinen, jos sitä nyt voi käyttää vertailukohteena.

Puolessa tunnissa vegeburgersalaatti oli jo valmiina ruokapöydässä, kun tein salaattipohjan  paistamisen aikana. Yhtä lailla burgerpihvit voi tietysti syödä sämpylän välissä tai vaikka riisin kanssa, minun kroppa nyt vain huuti salaattia. Samaan tuotesarjaan kuuluvan bolognesen sekoitin (salaa, shhhh) muuten jauhelihakastikkeen sekaan jatkamaan kastiketta. Eikä kukaan huomannut mitään. Kettumaisen ovelaa, eikö!

Soyappétit Meals -tuotteet ovat tuttua tummaa soijarouhetta valmiiksi maustettuina annospaketteina. Maut ovat selkeitä ja joka suuhun sopivan mietoja. Vahvemmista mausta tykkäävät voivat lisätä mausteita ruokaan oman maun mukaan. Kaikki sarjan tuotteet ovat gluteenittomia ja ne sopivat vegaanien ruokavalioon (ovat siten myös tietysti laktoosittomia). Pakkaukset ovat suunniteltu kahdelle hengelle, mutta ainakin Burger mix-pakkauksesta tulee helposti neljä hyvän kokoista pihviä.

Vaikka nykypäivän vegebuumissa ehkä tuntuu, että paljon proteiinia sisältävä soija on uusi tulokas maailman ruokapöydissä, on soijaa viljelty Aasiassa jo tuhansia vuosia. Soija on kuulunut siten myös alkuperäiskansojen ruokavalioon.   Nykyisin suurimpia soijantuottajamaihin kuuluvat nykyisin USA, Brasia ja Kiina, mutta kyllä soijaa viljellään myös Euroopassa. Soyappétitin tuotteissa soija on vastuullisesti tuotettua ja geenimanipuloimatonta. Lisää tietoa soijasta ja tuotteista löydät Soyappétitin sivuilta. Inspiraatiota ja hyviä resepti-ideoita löytyy myös yrityksen Facebookista.





KILPAILU


Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa itsellesi Soyappétit Meals -tuotepaketti. Kerro postauksen kommenttikentässä, mitä makuvarianttia testaisit ensimmäisenä. Jos mielessä on jo joku resepti, vinkkaa siitäkin, että me muutkin saamme ideoita kokkailuun. Viimeistään 20.1.2017 jätetyt kommentit huomioidaan palkintoja arvottaessa. Tuotepaketteja arvotaan viisi. Voit myös varmistaa helpot kokkailut ja suunnistaa Citymarketiin, sillä 11.–14.1.2017 järjestettävillä Europäivillä Soyappétit Meals -tuotteet ovat hyvässä tarjouksessa.

Tutustu kilpailun sääntöihin tarkemmin täällä.








Resepti





Vegeburgersalaatti

2–4 annosta


pihvit
1 pss Soyappétit Meals BurgerMixiä
2 dl vettä (ohjeen mukaan)
(hieman chilitahnaa tai -kastiketta)

salaatti
babypinaattia tai salaatinlehtiä
kourallinen kirsikkatomaatteja
1–2 avokadoa
(tuoretta chiliä)

bataattilohkot
1 iso tai 2 pientä bataattia
1–2 rkl öljyä
noin 1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1/2 tl savupaprikajauhetta
suolaa

lisäksi
oliiviöljyä
ripaus sormisuolaa
(vege)majoneesia tai aiolia bataattien dipiksi (voit maustaa majoneesin esimerkiksi chilikastikkeella)


Kuumenna uuni 220 asteeseen. Pese bataatit huolellisesti ja lohko ne. Laita bataattilohkot leivinpaperin päälle pellille ja kaada päälle öljy ja mausteet. Hiero maut bataattilohkoihin. Paista uunin keskitasolla noin 25 minuuttia.

Sekoita BurgerMix ja vesi. Voit halutessasi maustaa seoksen pienellä määrällä chilikastiketta. Anna turvota 10 minuuttia. Muotoile pihvit ja laita bataattilohkojen kanssa uuniin paistumaan, kun bataattien paistoaikaa on jäljellä 10 minuuttia.

Huuhtele tarvittaessa salaatti, lohko tomaatit ja viipaloi avokado. 

Nosta kypsät pihvit kokonaisina tai osissa salaatin päälle. Tarjoa bataattilohkot salaatin kanssa tai sujauta ne salaatin sekaan. Tarjoa bataattilohkojen dippinä (vege)majoneesia. Salaatille sopii hyvin kastikkeeksi tilkka hyvää oliiviöljyä ja ripaus sormisuolaa.

_____








26

Juustoinen suppilovahverokeitto

keskiviikko 10. tammikuuta 2018


Suppilovahverokeitto kestää juhlahumua mutta sopii hyvin myös arjen ruokapöytään – parhaat ruoat ovat juuri tällaisia moniottelijoita. Kuivatuista sienistä keitto valmistuu nopeasti. Puolessa tunnissa ruoka on hyvinkin pöydässä.


Pari viime syksyä ovat olleet hyviä suppilovahverovuosia. Tai niin sanovat he, jotka suppismetsiä koluavat. Tässä keitossa olevat sienet on poiminut serkkuni, yksitoistavuotias sienihirmu, jonka intoa ja taitoa ei voi kuin ihailla. Tarkat sienisilmät ja loppumaton into liikkua luonnossa sienten perässä ovat yhdistelmä, jolla pieni mies keräsi suppiksia myytäväksi saakka. Saman perheen toiselta nuorelta yrittäjältä ostin aikoinaan hopeatoffee-korun, joka on edelleen minun suosikki. Upeaa yrittäjähenkisyyttä! Laitoin heti sieniä tilaukseen, ja nyt kourallinen niistä on tässä juustoisessa suppilovahverokeitossa. Onneksi monta kourallista sieniä on vielä kuiva-ainekaapissa.

Sulatejuusto sopii sienikeittoon erinomaisesti. Usein teen keiton ihan rehdisti kermaan – ja jos totta puhutaan, lorautin purkin pohjan tähänkin keittoon –, mutta juustolla keittoon saa vähän toisenlaista makumaailmaa. Keitto on myös kermaista kaveriaan hieman kevyempi, etenkin jos niitä kermapurkinpohjia ei kaapissa ole.





Resepti




Juustoinen suppilovahverokeitto

neljälle


reilu kourallinen kuivattuja suppilovahveroita
8 dl kasvislientä
200 g sulatejuustoa (esim. polar)
noin 1 rkl maissitärkkelystä (+ tilkka kylmää vettä)
1–2 rkl balsamicoa
(suolaa)
ripaus mustapippuria

tarjoiluun
tuoretta persiljaa
leipää



Mittaa kattilaan kasvisliemi ja sienet sekä sulatejuusto. Keitä kymmenisen minuuttia ja surruuttele tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita maissitärkkelys kylmään veteen ja kaada koko ajan sekoittaen keiton joukkoon. Keitä, kunnes keitto suurustuu. Maista balsamicolla. Tarkista suola. Rouhi pinnalle hieman mustapippuria.

Tarjoile persiljan ja hyvän leivän kanssa.

_____





0

Parhaat palat vuodelta 2017

keskiviikko 3. tammikuuta 2018



Vuosi 2017 oli monella tapaa vähän yllättävä. Universumi lykkäsi eteen isolla kauhalla – ja kirjolla – tapahtumia, sattumia, haasteita, vähän hämmennystä ja yllätyksiä. Kaikkea oli riittävästi, ihan sitä tavallista arkeakin, mutta vahviten vuodesta haluan painaa mieleeni kaksi asiaa: Söin edellisvuosia enemmän yhdessä ystävien kanssa sekä lounaita että illallisia ja koin ajatuskuplaa laajentavia kokemuksia. Molemmat hymyilyttävän hienoja juttuja.






En useinkaan tee mitään maailmaa tai elämäntapaa mullistavia uuden vuoden lupauksia, mutta tuo ystävien kanssa syöminen säilyy tavoitteena tänäkin vuonna. Kalenterissa on vuoden ensimmäiselle kuukaudelle jo viidet ruokatreffit – ihanaa. Yksi ihanimmista keksinnöistä viime vuonna oli kuukausittaiset torstaitreffit kahden ystävän kanssa. Treffit laitetaan kalenteriin ihan kuten mikä tahansa tärkeä (työ)tapaaminen, eikä tärkeitä tapaamisia noin vaan peruta. Suuntaamme aina samaan ravintolaan, Ostroferiaan, koska poikkeuksellisen ihanat kokoontumiset ansaitsevat parhaat puitteet, ruoat ja juomat. 

Myös blogivuotena vuosi 2017 oli upea, vaikka kaksi viimeistä joulukalenterin luukkua jäikin ajastuksen epäonnistumisen vuoksi julkaisematta. Seitsemän bloggausvuoden jälkeen olen edelleen yhtä innoissani hommasta kuin aiemminkin. Ja niin taidatte olla tekin, sillä tilastot kertovat, että teitä lukijoita on selvästi enemmän kuin aiemmin ja viihdytte Kokkipottilan juttujen parissa aiempaa kauemmin. Viime vuonna sain teiltä aivan ihania kommentteja some-kanavissa, yksityisviesteinä ja sähköpostitse. Ette ehkä arvaakaan, miten tärkeitä, merkityksellisiä ja sykähdyttäviä kaikki viestit ja kommentit ovat. KIITOS! Kommentit ja keskustelut ovat iso osa sitä yhteisöllisyyttä, josta pidän. Viime vuonna järjestyi myös ihanan paljon yhteisöllisiä hetkiä muiden bloggaajien kanssa. Nekin on tosi tärkeitä ja merkityksellisiä hetkiä.





Vuoden 2017 luetuimmat reseptit olivat:








Kaikki yllä olevat reseptit ovat täälläkin aivan vakiokäytössä, ne toimivat kyllä vallan mainiosti. Reseptijuttujen väliin top 5 -listalle kiilasi tomaattien koulintaa käsittelevä juttuni. Kohta se kevät taas koittaa! Luetuimmissa resepteissä on monta vanhaa reseptiä, jotka kolkuttelevat kärkisijoja vuosi toisensa perään. Onneksi mukaan mahtuu yksi uusikin resepti (rahkasämpylät). Muista viime vuoden resepteistä minulle jäivät erityisesti mieleen nämä:
















Toivottavasti alkanut vuosi tuo yhtä ihania seikkailuja, ruokia ja kohtaamisia kuin päättynytkin vuosi. Hyvää vuotta 2018!

_____






6
Sisällön tarjoaa Blogger.