Sikke Sumarin sämpylät

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Aamiaishuoneen keittiöstä kuului lupaava astioiden ja pannujen kolina. Avoimista ovista tulvi aamukahvin kutsu. Tuoreiden sämpylöiden tuoksu puolestaan karkasi omenapuiden alle pihan toiselta puolelta, Siken keittiöstä, mutta sämpylöitä ei vielä näkynyt. En olisi malttanut odottaa enää hetkeäkään – Sikke Sumarin kuuluisat sämpylät ovat Nami Namasten aamupalan odotetuin herkku.

Olin Nami Namastessa heinäkuussa, kun Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi järjestivät Muhun saaren tunnelmallisessa keitaassa kokkauskurssin. Hanna laittoi talvella kurssista viestiä, eikä minua ollut kovin vaikea houkutella mukaan. Taisin vastata myöntävästi ennen kuin edes ymmärsin minne olin menossa. Kokkauskurssi ansaitsee aivan oman palstatilansa, niin ihana se oli, joten kirjoitan siitä lisää myöhemmin.


Mutta palataanpa niihin sämpylöihin. Nekin ansaitsevat nimittäin ihan omaa tilaa. Siken sämpylöissä on paljon seikkoja, joita rakastan: Taikinan pitkä kohotus yön yli kylmässä tekee sämpylöihin upean, hieman juurimaisen maun. Sämpylöiden rapea kuori ja lempeän pehmeä sisus ovat pari, joka lienee sämpylöiden ihanuuden julkinen salaisuus, joka paljastuu alla olevassa reseptissä. Kuumiin, vasta uunista nostettuihin sämpylöihin liittyy myös mehevä pala rakkaita lapsuusmuistoja. Ei, en minä aiemmin Siken sämpylöitä ole syönyt, mutta äitini on myös satumainen sämpyläleipuri. Äiti leipoi, ja leipoo edelleen, sämpylöitä aivan tuon tuosta, joten uunituoreiden sämpylöiden tuoksu ja tuntu saa aikaan hyvän olon hyrinää. Vähän voita höyryn päälle, vaikka sitä levittäessä jo tietää, että käsistä se voi on lopulta nuoltava.

Sämpylöiden lisäksi Nami Namasten aamupalalla oli kaikkea mitä toivoa saattaa. Pannulta lautaselle valutettua munakasta, puutarhasta poimittuja salaatteja, yrttejä ja kurkkua. Kaikkea. Ja sellainen kaiken päälle laskeutuva levollinen voima, joka ällaisissa vahvojen juurien paikassa usein on, ja joka saa kahvinkin maistumaan kaksi kertaa paremmalta. Namasteen on palattava, mutta onneksi Siken sämpylöitä voi tehdä myös kotona. Resepti löytyy aivan loistavasta Nami Namaste -keittokirjasta.



Resepti

Sikke Sumarin sämpylät

7 1/2 dl kylmää vettä
25 g tuorehiivaa
1 rkl suolaa
1 1/2 dl ruisjauhoja
2 dl spelttijauhoja tai esimerkiksi grahamjauhoja
8–10 dl vehnäjauhoja
kourallinen pellavan- tai auringonkukansiemeniä

Sekoita vesi, hiiva, suola kulhossa ja lisää ruisjauhot ja spelttijauhot. Lisää vehnäjauhoja vähitellen, kunnes taikinassa on paksun puuron kaltainen koostumus. Varo tekemästä taikinasta liian paksua. Taikinaa ei tarvitse vaivata, reipashenkinen sekoitus riittää. Laita taikina leivinpaperilla ja liinalla peitettynä kohoamaan yöksi jääkaappiin. 

Kuumenna uuni 220 asteeseen. Tee sämpylät aamulla jääkaappikylmästä taikinasta nostamalla isolla lusikalla taikinapalloja leivinpaperin päälle pellille. Ripottele sämpylöiden päälle hieman jauhoja ja halutessasi siemeniä. Paista kuumassa uuni 35 minuuttia. Pitkä paistoaika kuumassa uunissa tekevät sämpylöihin rapean pinnan. 

Ota paistuneet sämpylät nopeasti pois pelliltä ritilän päälle. Älä peitä sämpylöitä leivinliinalla, jotta rapea kuori ei katoa.

Jos et halua tehdä kaikkia sämpylöitä yhtä aikaa, säilytä taikina jääkaapissa ja paista sämpylöitä vaikka vähitellen. Taikina säilyy jääkaapissa useamman päivän.

1 kommentti

  1. Kuulostaa kyllä aivan ihanilta sämpylöiltä! Pakko päästä kokeilemaan, kiitos vinkistä! En muistakaan milloin olen viimeksi tehnyt sämpylöitä eli onkin jo aika :)

    VastaaPoista

Sisällön tarjoaa Blogger.