5 parasta kakkua kevään ja kesän juhliin

torstai 16. toukokuuta 2019
Juhlakausi on leivontakausi. Tästä jutusta löydät viisi ihanaa kakkua kevään ja kesän juhliin.


Juhlia valmistellessa luotettavat reseptit ovat kullanarvoisia. Kun puuhaa on paljon, mutta aikaa on vähän, ei kakkujen testailuun saati toimimattomien reseptien kanssa tuskailuun ole aikaa. Siksi kokosin yhteen postaukseen muutaman takuuvarmaa reseptiä, joilla onnistut varmasti. Nämä kakut sopivat kaikkiin kevään - ja kesän juhliin synttäreistä valmistujaisiin ja rippijuhlista rentoihin häihin.

Yllätyksekseni blogin kakkureseptit ovat hyvin suklaisia, vaikka omat suosikkikakkuni ovat raikkaan marjaisia. Mutta jos Instagramia on uskominen, ja miksipä ei olisi, siellä puolella ruutua tykätään suklaasta. Onneksi nämä kaksi voi yhdistää: suklaakakun päälle voi latoa raikkaita marjoja.

Täydellinen suklaatäytekakku

5 suklaista kakkua juhliin


  • Täydellinen suklaamousse-täytekakku on suklaatäytekakkujen kuningatar. Se on kaunis kuin kukkanen, tuhdin suklainen, ja kakusta riittää isommallekin porukalle. Suklaamousse-täytekakku on siskoni bravuuri, joka hurmasi juhlavieraat viime kesänä keskimmäisen viikarin rippijuhlissa. 
  • Minttusuklaajuustokakku on Pätkiksen ystävän unelma. Kakku valmistuu ilman liivatetta, mikä tekee siitä astetta iisimmän valmistaa. Kakkupohja on tehty perunajauhoista, joten se on luontaisesti gluteeniton. Yhtä hyvin pohjaksi voi valita vaikka browniepohjan, jonka senkin voi tehdä gluteenittomana.
  • Maailman parhaat mokkapalat ovat mitä parhainta juhlatarjottavaa! Aivan erityisesti suosittelen tekemään mokkapaloja juhliin, joihin on tulossa myös lapsia – pienet ihmiset tykkäävät taatusti. Ja jos mokkapalat tuntuvat arkiselta, voi pohjalevyn leikata kahtia, laittaa väliin kuorrutetta, mansikoita ja ehkä kermavaahtoa ja nostaa toisen puolen levystä päälle. Kas, kakkuhan siitä tuli!


  • Suklaajäädykekakku eli Nina Lincolnin kakku on klassikko, ja se on mitä mainiointi juhlatarjottavaa, sillä kakun voi tehdä pakastimeen hyvissä ajoin valmiiksi. Tärkeää tietysti on suojata esimerkiksi kelmulla kakku huolellisesti, ettei se imaise itseensä vieraita makuja. Jos juhlat ovat sellaiset, joissa vieraat tulevat vähitellen, voi kakkuun lisätä halutessaan 1–2 liivatelehteä, jotta se sulaessaan pysyy paremmin kasassa. Parasta tietysti on tehdä pieniä kakkuja, jolloin uuden kakun voi aina nostaa pöytään, kun edellinen kakku on syöty. Olen tehnyt kakusta myös espressolla täydennetyn version – espresso-suklaajäädykekakku on ihanaa!
  • Suklaamoussekakku on yksi suosikeistani. Se on perinteinen suklaamoussekakku, jonka pohjana on browniemaisen tahmea tapaus. Päälle iso kasa marjoja. 

Suklaamoussekakku browniepohjalla
Jotta homma ei menisi aivan omien juttujen linkkailuksi, poimin mukaan myös muutaman houkuttavan bonuskakun. Hannan sopan Hanna on loihtinut kakun, joka ei ole ehkä perinteisin juhlakakku, mutta on juuri siksi niin ihana. Pannukakkukakku on täydellinen kakku rentoihin kesäjuhliin! Myös Hannan tekemä kakku saksanpähkinämarengista ja balsamico-kirsikoista kuulostaa aivan tyrmäävän hyvältä. Tiskivuorenemännän eli Heidin kauniskulhokakku ja Chocochilin Elinan vegaaninen Baileys-moussekakku kuulostavat aivan loistavilta.

0

Suolakaramelli-suklaacookiet

lauantai 11. toukokuuta 2019
Jo otsikko saa polvet notkumaan: suolakaramelli, suklaa ja cookie on sanakolmikko, joka lupaa pelkkää hyvää.

Suolakaramelli-suklaacookiet

Maailman parhaat suklaacookiet ovat saaneet kilpailijan. Klassikkoreseptiksi muodostunut keksireseptini on kulkenut mukanani vuosia. Osaan reseptin ulkoa, ja rakastan taikinaa raakana. Okei, tykkään siitä kypsänäkin.

Teemu Auran Viikonloppu lautasella -kirjassa (kirja saatu kustantajalta mediakappaleena) oleva cookie-resepti on ensimmäinen, joka saa polvet tutisemaan samaan tapaan. Katsokaa jo reseptin ydinsanojakin: suolakaramelli, suklaa ja cookie. On siinä kolmikolla komeutta! 

Viikonloppu lautasella -kirja on mainio kokonaisuus upeita viikonloppuun sopivia ruokia. Mukana on monta klassikkoa, ja raikkaita, kokeilemaan koukuttavia reseptejä. Suolakaramellicookiet on resepteistä ensimmäinen, joka pääsi kokeiluun – hiirenkorvia kirjassa on vaikka kuinka monta.

Resepti on monia cookie-reseptejä hitusen työläämpi, sillä suolakaramellin valmistus ottaa oman aikansa. Mutta hankalaa karkin tekeminen ei ole: sulatettuun sokeriin sekoitetaan voi sekä suola, ja sitten massan annetaan kovettua. Ja voi läähkis, mitä herkkua kolmesta raaka-aineesta saakaan aikaan. Ja juuri suolalla maustettu karkki on näiden cookiesien salaisuus. Suolakaramellin voi tietysti valmistaa jo etukäteen, jolloin taikina valmistuu nopeasti.

Kekseistä tulee juuri sopivan sitkeitä keskeltä ja rapeita reunoilta. Ja juuri sellaisia ne täydelliset cookiet ovatkin. Yhdyn Teemu Auran kirjassa olevaan reseptin esittelytekstiin: "Varoitus: tähän tavaraan jää koukkuun, joten saatat joutua jälkikäteen ottamaan vastaan lisätilauksia."

Alla olevaan reseptiin vähensin hieman suklaan määrää ja lisäsin pienen ripauksen suolaa. Tein kekseistä myös hitusen ohjetta pienempiä. Muuten menin keittiömestarin ohjeen mukaan.



Resepti



Suolakaramelli-suklaacookiet

noin 20 kpl

suolakaramelli
  • 50 g sokeria
  • 2 rkl voita
  • 1/2 tl merisuolaa

taikina
  • 160 g voita
  • 100 g intiaanisokeria tai ruokokidesokeria
  • 60 g sokeria
  • 1 kananmuna
  • 1 kananmunan keltuainen
  • 180 g suklaata (tummaa - ja/tai maitosuklaata)
  • 180 g vehnäjauhoja
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/2 tl leivinjauhetta

  1. Valmista suolakaramelli: kuumenna sokeri pannulla, sekoittele ja anna sokerin sulaa ja ruskistua kevyesti.
  2. Lisää voi ja suola. Sekoita tasaiseksi.
  3. Kaada massa leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi. Anna jähmettyä ja rouhi veitsellä hienoksi.
  4. Rouhi myös suklaa.
  5. Vatkaa sokerit ja pehmeä voi vaahdoksi.
  6. Lisää kananmuna ja keltuainen. Sekoita.
  7. Lisää myös suklaa sekä suolakaramellirouhe.
  8. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. 
  9. Kuumenna uuni 180 asteeseen.
  10. Tee taikinasta 16–20 palloa ja asettele ne kahdelle leivinpaperille. 
  11. Paista 6–9 minuuttia eli kunnes reunat ovat selvästi kypsät, mutta keskusta on vielä pehmeä.

0

Chimichurri nokkosesta

tiistai 7. toukokuuta 2019
Chimichurri on kastike, joka tekee elämästä aina vähän parempaa.

Chimichurri nokkosesta

Sain chimichurrin reseptin käsiini viitisentoista vuotta sitten. Elettiin aikaa, kun reseptit olivat vielä ruutupaperille käsinkirjoitettuja harakanvarpaita tai lehdestä repäistyjä, ajan saatossa nuhjaantuvia ja kellastuvia aarteita. Chimichurrin resepti erottui edukseen: se oli tulostettu sähköpostista.

Muutenkin resepti oli erilainen. Desien ja kourallisten sijaan reseptissä oli määreinä grammat.
Chimichurrin resepti oli saapunut meiliboksiin Tampereelta, jossa sitä oli joitain vuosia aiemmin tehty ravintolan keittiössä – ja ammattikeittiöissä pelataan tietenkin toistettavuuden vuoksi grammoilla. Lopulta tein reseptin pohjalta sellaisen kotiversion, jossa mitat ovat kotikeittiöön riittävän tarkkoja.

Chimichurri nokkosesta

Chimichurri on kastike, joka kannattaa ottaa haltuun. Se sopii nimittäin kaiken kanssa. Toistan: kaiken kanssa. Aiemmin olen tehnyt kastiketta persiljasta. Joskus olen sekoittanut mukaan hieman korianteria tai oman maan porkkanoiden naatteja. 

Nyt menin aivan villiksi ja tein chimichurrin nokkosesta. Alkuvuodesta elvytetyn kuukauden ruokahaasteen aiheena on nimittäin toukokuussa nokkonen – raaka-ainepulasta ei homma ainakaan jää kiinni. Kuukauden ruokahaaste ei ole kisa, se on silkka hauskanpitoa. Jos haluat, voit julkaista kuvan tai reseptin Instagramissa ja merkata kuvaan hästägin #kuukaudenruokahaaste, jotta me muutkin päästään ihastelemaan kokkailujasi.

Keräsin vasta maasta puskeneita nokkosen versoja pussillisen luottopaikastani ja surautin osan kasasta kastikkeeksi. Lopuista voisin tehdä vaikka jotain näistä:
Myös monet pinaattireseptit onnistuvat helposti nokkosella. Blogin arkistosta löytyy esimerkiksi pinaattia ja kanaa intialaisittain ja pinaattipannari uunissa, jotka ovat loistavia nokkosellakin tehtyinä. Ku ite tekee -Minna kirjoitti muuten hyvän koonnin nokkosesta ja sen käytöstä blogiinsa. Käy lukemassa!

Chimichurri on ihanaa esimerkiksi paahdettujen kukkakaalilohkojen kanssa, kuten kuvassa kastike on tarjottu.



Resepti


Chimichurri nokkosesta

  • 2 dl nokkosen nuoria versoja silputtuna
  • 1 pieni salottisipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2 rkl riisietikkaa (tai muuta vaaleaa mietoa etikkaa)
  • noin 1/2 tl suolaa
  • 2 rkl tummaa sokeria 
  • hieman chilitahnaa 
  • 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
  • tilkka vettä ohentamiseen

  1. Perkaa ja huuhtele nokkoset. Voit myös halutessasi nopeasti ryöpätä lehdet kiehuvassa vedessä.
  2. Kuori sipulit ja laita kaikki chimichurrin ainekset tehosekoittimeen tai kapeaan, sauvasekoittimelle sopivaan kulhoon. 
  3. Aja tasaiseksi ja anna tekeytyä vähintään puolisen tuntia.
  4. Ohenna kastiketta tarvittaessa tilkalla vettä.
0

Oulun paras thaimaalainen ravintola

sunnuntai 5. toukokuuta 2019
Thaimaalainen ruoka on parhaillaan makujen sinfoniaa. Mutta mistä Oulussa saa parasta thaimaalaista ruokaa?

Oulun paras thaimaalainen ravintola

Oulun ravintolakattaukseen mahtuu kourallinen kaakkoisaasialaisia ravintoloita, jotka ammentavat makumaailmansa Thaimaan upeasta ruokakulttuurista. Testasimme #foodblogoulu-porukalla Oulun thaimaalaiset ravintolat. Mihin ravintolaan kannattaa suunnata? Minkä ravintolan ruoat olivat makumaailmaltaan tasapainoisimpia ja maukkaimpia? Oliko mukana floppeja? Nyt se selviää!

Testasimme neljä thaimaalaista ruokaa tarjoavaa ravintolaa. Kolme neljästä sijaitsevat aivan ydinkeskustassa, yksi kivenheiton päässä pohjoiseen, Tuirassa.  Alunperin tarkoituksena oli tilata Woltilla tai Foodoralla ruoat asemapaikkaamme, Kokkeillaan-blogin kotikoloon, mutta vain yksi neljästä ravintolasta oli kuljetusyritysten listoilla. Kolmesta ravintolasta haimme ruoat itse take awayna.

Testattavat ravintolat olivat:

Oulun paras thaimaalainen ravintola

Kaikki ravintolat olivat minulle, ja isolle osalle kuuden hengen testiryhmästämme tuttuja, mutta osassa en ole käynyt vuosiin. Yksi ravintoloista on take away -suosikkini, eikä suosikin asema taida testin jälkeenkään muuttua – yksi ravintola nousi selvästi pisteytyksissämme muiden yläpuolelle.

Aiempien testikierrosten tavoin pyrimme tilaamaan ravintoloista samanlaiset annokset. Tavoitteena oli tilata Pad Thai kanalla, kookosmaitopohjainen rapukeitto (Tom Kha Goong) sekä vihreä curry. Lopulta pöydässä oli yksitoista annosta: neljä Pad Thai -versiota, kolme Tom Kha -keittoa, kaksi vihreää currya sekä yksi paistettu riisi tofulla ja vegepullat satay-kastikkeessa.

Oulun paras thaimaalainen ravintola

Tulos oli hämmentävän yksimielinen: Merikoskenkadulla Tuirassa sijaitsevan Noodle Bar 9 sai testin korkeimmat pisteet. Ruoat olivat hyvin tasapainoisia ja maukkaita. Noodle Bar 9 on liki nimensä mukaisesti nuudelibaari, jonka listalta löytyy erilaisten nuudeleiden lisäksi keittoja ja paistetta riisiä.
Proteiinin saa valita oman maun mukaan – tofulla tai sienillä annoksesta saa halutessaan myös vegaanisen. 

Muita thaimaalaisia ruokia ei listalla ole. Ja ajattelisin, että hyvä niin! Napakka lista pitää raaka-ainekierron vilkkaana, ja laadun helpommin korkealla. Lisäpisteitä ysibaari saa maustevalikoimasta: mukaan saa pakata korianteria, limelohkoja, kuivattua sipulia sekä chilisen hapokasta kalakastike-valkosipulikastiketta.

Toiseksi parhaaksi ravintolaksi kiri Torikadulla sijaitseva Phuket, jonka Pad Thai ylsi kymmenyksen edelle Noodle Barin paistettuja nuudeleita. Keitto sen sijaan jäi ykköseksi rankatun Noodle Bar 9:n keitosta selvästi. Tom Kha Goong oli todella kermaista ja turhan paksua. Keitto kaipasi myös selvästi lisää happoa. 

Pad Thai Baan Naa -ravintola taitaa olla nelikon uusin tulokas. Ruoka on hyvää, mutta se ei yltänyt kahden edellä mainitun ravintolan tasolle. Pisteitä ravintola saa Wolt-mahdollisuudesta – välillä kotiin kannettu ruoka on maailman ihanin asia.  

Testin viimeiseksi jäi Pikku Thai, jonka annokset kaipasivat poikkeuksetta sekä suolaisuutta että happoa. Molempien uupuessa makusinfonia jäi latteaksi, hieman mitäänsanomattomaksi. Ravintola on thaimaalaisen ruoan pioneeri Oulussa, ja todennäköisesti maut ovat monien mieleen, sillä Pikku Thai on ollut osa Oulun ravintolakarttaa pitkään. 

Oulun paras thaimaalainen ravintola

Kokonaisuudessaan Oulun thaimaalaisten ravintoloiden taso on selvästi parempi kuin kaupungin kiinalaisten ravintoloiden taso. Ruoka oli laadultaan ja maultaan parempaa. Raaka-aineet olivat raikkaampia ja laadukkaampia, eikä mikään ruoka jäänyt syömättä, vaikka yksitoista annosta kuudelle ihmiselle onkin aikamoinen kattaus.

Olethan muuten jo lukenut tämä testikierrokset:

Kiitos #foodblogoulu-jengille loistavasta seurasta. Erityiskiitos Kokkeillaan-blogin jengille ryhmärämän kestitsemisestä, ja kuplivasti kirjoitetusta "Tosi hyvää THAI vähän outoa" -otsikolla kirjoitetusta jutusta. Seuraavaksi aiomme testata kebabeja, burgereita, intialaisia ruokia ja baareja. Ai kamala.
2

Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla

lauantai 4. toukokuuta 2019
Paahdetut perunalohkot, varsiparsakaalia ja pekonia. Kolmikko on niin kova, ettei se kaipaa kylkeensä kuin hyvän kastikkeen.

Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla

Uusia perunoita odotellessa talven yli sinnitelleet perunat pääsevät uuniin, sillä niin ne ovat minusta parhaimmillaan. Perunalohkot näyttävät tietä myös pekoniviipaleille ja varsiparsakaalille – kaikki paahtuvat uunissa parhaimmilleen.

Miten usein muuten laitat perunaa ruoaksi? Onko se teidän ruokapöydässä monta kertaa viikossa vai satunnainen vieras? Minulla perunaa on aina vihanneslokerossa. Vähän kuin vararuokana. Sillä sellaisina hetkinä, kun jaksaminen ei riitä juuri muuhun, saattaa se riitää se perunoiden lohkomiseen. Paahdetut perunalohkot dipattuna savupaprikalla tai harissalla maustettuun majoneesiin ovat nimittäin ihania. Ja juuri uunissa paahdettuina lohkoina perunoita useimmiten syönkin. Keittämisen säästän uusille perunoille.

Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla

Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla on erinomainen lisäke kesän grillauksille. Ja sopii se syötäväksi yksinäänkin – peruna, kasvikset ja vähän lihaa on kaikki samassa paketissa.

Tein perunasalaatille kirkkaan, vinaigrettemaisen kastikkeen. Kastikkeen happoisuutta kannattaa säätää oman maun mukaan: enemmän etikkaa on enemmän happoa. Sinappina käytin karkeaa dijonia, mutta sileäkin lajitoveri kastikkeeseen sopii. Basilikan sijasta perunasalaattiin sopii myös lehtipersilja, mutta nyt menin nuhjaantumassa olevalla basilikalla. Kuha on jotain yrttiä!

Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla



Resepti



Peruna-varsiparsakaalisalaatti pekonilla

4–6 annosta

  • noin 700 g perunoita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa
  • 200 g varsiparsakaalia
  • 150 g pekonia
  • kourallinen yrttejä silputtuna (esim. persilja tai basilika)
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl Dijon-sinappia (karkea)
  • 2 rkl omenaviinietikkaa
  • noin 2 tl hunajaa tai sokeria
  • suolaa
  • kevätsipulia ja yrttejä viimeistelyyn

  1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.
  2. Pese ja lohko perunat. Sekoita perunoiden joukkoon 1 rkl öljyä sekä hieman suolaa. Paahda perunoita noin 25 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet kauniin värin ja rapeat reunat.
  3. Sekoita kastike (öljy, sinappi, etikka, hunaja ja suola) perunoiden paahtuessa.
  4. Laita kuumat perunat kastikkeeseen jäähtymään ja maustumaan.
  5. Paahda pätkittyjä varsiparsakaaleja ja pekonisiivuja uunissa noin 10–12 minuuttia. Voit nostaa pekonit valumaan talouspaperin päälle. 
  6. Kaada varsiparsakaalit perunoiden sekaan.
  7. Murustele pekoni ja lisää salaattiin.
  8. Viimeistele kourallisella yrttejä ja kevätsipulisilpulla.
0
Sisällön tarjoaa Blogger.