Viiden bloggaajan illallinen saaressa

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018


Miettikää näitä tämän kesän säitä! Toinen toisiaan ihanampia kesäpäiviä, pilvipoutaa, silkkaa rävötystä ja pinkkejä pilviä. Yhden upean kesäpäivän vietin kesäkuussa Parkanossa, kun kokoonnuimme bloggaajaporukalla Marian perheen valloittavalle saarimökille. Se oli sellainen täydellinen viiden bloggaajan illallinen. Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann'sin kanssa.





Saaripäivän aikana tuli taas todistettua se, mitä aina ihastelen: bloggaamisessa on ylivoimaisesti parasta ihmiset, joihin olen matkan varrella saanut tutustua. Mitä upeita tyyppejä blogien takana onkaan! Tietysti veitsi kädessä keittiössä häärääminen on mahtavaa ja reseptien kehittely ehkä valokuvauksen ohella vielä mahtavampaa. Ja välillä on ihana tehdä hommia ihan yksin. Mutta silti: kyllä jaettu ruoka hyvässä seurassa on aina elämän tähtihetkiä.




Pöytä notkui herkkuja, ja vaikka ruokia ei oltukaan soviteltu etukäteen yhteen, oli kaikkea tarjolla: alkuruokaa, pääruokaa ja jälkkäriä. Kaikissa ruoissa oli majoneesia, mikä kuulostaa äkkipäätä melko tuhdilta, mutta maut olivat raikkaita ja kokonaisuus tosi hyvä. Ruoat olivat hyvä osoitus majoneesin monikäyttöisyydestä – se sopii sekä suolaiseen että makeaan ruoanlaittoon tutuimman dippailun lisäksi.



Maria oli valmistanut supersuloisia pieniä suupaloja erilaisilla täytteillä sekä kahdenlaista ruokaista salaattia.  Heidi kantoi pöytään kokonaisena paistettuja kaloja tillimajoneesilla – ahventen puuttuessa kalana oli siikaa. Tällä reseptillä aion kyllä tehdä ahvenia (siis ainoaa kalaa, jota kroppani ottaa vastaan) pian. Minun piti viedä mukanani raikkaalla kaalisalaatilla täytettyjä patonkiveneitä, mutta ehkä ihan kaikki ainekset eivät tarttuneet kaupassa mukaan. Kaalisalaatti tarjoiltiin siis ilman veneitä. Kaalisalaatti sopii, näin ajattelisin, erinomaisesti myös kalan kanssa tai vaikka hampurilaisen lisäkkeenä tai täytteenä. Lisäksi tein mansikkaisia kuppikakkuja. Jos et ole vielä tehnyt näitä kuppikakkuja, tartu toimeen pian, kun mansikka-aika on nyt parhaimmillaan!

Emilia toi mukanaan todella maukkaan feta-oliivipiirakan. Aion kopsata idean täytteestä heti kunhan illat taas pimenevät ja suolainen piirakka ja punaviini houkuttelevat. Illallisen päätti kuppikakkujen lisäksi Kimmon aivan jumalainen passion-suklaakakku. Raikkaalla passionmoussella täytetty suklaakakku sai päälleen vielä kuorrutetta ja suoraan kuorista valutettua passionhedelmää. Olisinpa pystynyt syömään kakkua isomman palan!



Voi että meillä oli mukavaa – sanonta siitä ajan lentämisestä on niin totta. Eihän tuollaisesta suloisesta saari-idyllistä olisi malttanut lähteä lainkaan pois. Seuraavalla kerralla aion ottaa salaa makuupussin mukaan ja mennä puun taakse piiloon, kun vene starttaa laiturista.

Kiitos kaikki ihanat upeasta päivästä! Alimpana olevan ryhmäkuvan sain Emilialta, kiitos.




2 kommenttia

Kulinaari kirjoitti...

Tuota päivää muistelee lämmöllä vielä pitkään. Mitä herkkuja, mikä paikka ja erityisesti ihmiset <3

Hannele kirjoitti...

Ihana oli kirjoittaa vähän viiveellä päivästä, kun pääsi taas siihen fiilikseen mukaan. Oli kivaa!

Sisällön tarjoaa Blogger.